Ilmastonmuutoksen myötä kulkutautien riski on kasvanut merkittävästi. Kansainvälisen luontopaneelin raportti kertoi jo pari vuotta sitten, että vuosittain ilmenee viisi uutta tautimuotoa, jotka voivat aiheuttaa pandemian.

Viimeisen 20 vuoden aikana ihmiskuntaa ovat koetelleet lintu-ja sikainfluenssa, SARS, zika-virus ja korona.

Koronapandemia opetti, että jatkossa Suomen on panostettava sosiaali- ja terveydenhuollon varautumiseen vahvemmin kuin ennen.

Keväällä 2020 maskeja ja muita suojavarusteita ei ollut varastoissa riittävästi. Esimerkiksi tehohoidon ammattilaisia oli liian vähän, koska terveydenhuollon työntekijämäärä on mitoitettu normaalioloihin.

– Tilanne, joka muissa maissa olisi saatu sairaaloissa suhteellisen helposti järjestettyä, aiheutti Suomessa mittavan hoitovelan poikkeustilanteen vuoksi, sanoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä Essotesta.

Essote eli Etelä-Savon sotekuntayhtymä perusti juuri terveysturvallisuusyksikön. Koronan väistyttyä sen asiantuntijat varautuvat tuleviin pandemioihin ja muihin terveysuhkiin. Samalla vahvistetaan tartuntatautien ja ympäristöterveydenhuollon osaamista.

– Ilmastonmuutos selvästi muuttaa eri tautien profiilia, samoin matkustus. Lisäksi meillä on enenevissä määrin ulkomaalaisia, jotka muuttavat Suomeen erilaisen tautihistoriataakan kanssa, josta meillä ei välttämättä ole osaamista tai kokemusta.

Seppälän mukaan pandemiasuunnitelmia on tehty Suomessa tähän saakka lähinnä erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Nyt Essoten on tarkoitus varautua poikkeustilanteisiin myös perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon osalta.

Olisiko korona-aikana selvitty suuronnettomuudesta?

Sosiaali- ja terveysministeriön uuden pandemiasuunnitelman on määrä valmistua kesällä. Edellisen kerran suunnitelmaa päivitettiin 10 vuotta sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan työskentelee huoltovarmuuslainsäädännön päivittämiseksi niin, että se vastaisi tulevaisuuden haasteisiin.

Essoten Santeri Seppälä toivoo, että STM:n uudella pandemiasuunnitelmalla olisi vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmän rahoitukseen.

– Olisi äärimmäisen tärkeää miettiä strategia siten, että jos meillä on ensi talvena yhtä aikaa korona- ja influenssa-aalto, niin meidän ei tarvitsisi olla rajoitusten tiellä, vaan terveydenhuollon kapasiteetti kestäisi sen.

Huolen henkilökunnan riittävyydestä jakaa myös turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Hän johtaa HUSin valmiuskeskusta, jonka yhteydessä toimiva tilannekeskus valvoo onnettomuustilanteita ja seuraa terveydenhuollon resurssitietoja Uusimaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Epidemian huippuvaiheissa jouduttiin Toivosen mukaan vakavasti pohtimaan, miten mahdollisen suuronnettomuuden uhrit olisi pystytty hoitamaan, kun kaikki tehohoitopaikat olivat koronaa sairastavien käytössä.

– Toistaiseksi on pärjätty. Mutta epidemia-aika on vain vahvistanut käsitystä siitä, että kaiken johtamisen lähtökohtana on ajantasainen ja oikea tilannekuva resursseista ja käytössä olevasta kapasiteetista.

STM:n strategiajohtaja Pasi Pohjola mukaan perusterveydenhuollon kantokyvyn parantaminen tai kriisivalmiuden vahvistaminen ei ratkea pelkästään rahoituksella.

– Hyvinvointialueiden johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että siellä peruspalveluita ja perusterveydenhuoltoa pystytään resursoimaan riittävästi. Vähintään yhtä olennaista on se, millä tavalla perusterveydenhuoltoa kyetään kehittämään houkuttelevana ja innostavana työpaikkana, Pohjola kirjoittaa sähköpostissaan.

Strategiajohtajan mukaan ministeriöllä on käynnissä peruspalveluiden vahvistamiseen ja sote-henkilöstön riittävyyteen tähtääviä kehittämisohjelmia.

Varautuminen on arvossaan, mutta ennakointi vähissä

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi siihen, mitä ennakoinnilla tarkoitetaan. Enää kyse ei ole vain suuronnettomuuksiin varautumisesta vaan terveysturvallisuudesta laajemmin.

HUSin valmiuskeskuksen johtaja Aaro Toivonen on tyytyväinen siihen, että terveysturvallisuuden ja terveydenhuollon varautuminen on saanut koronan myötä huomiota.

Pandemian kaltaisten selkeiden uhkakuvien lisäksi hän on nostanut skenaariotyöpajoissa esiin "hiipiviä kriittisiä kehityskulkuja". Näitä ovat esimerkiksi antibioottiresistentin aiheuttama uhka ja hybridivaikuttaminen terveydenhuollon toimintaan.

– Ajattelen, että seuraava terveydenhuoltojärjestelmää koetteleva asia on jotain muuta kuin pandemia, esimerkiksi kyberhäiriötilanne.

Nykyisellään terveysuhkien ennakointi on Toivosen mukaan kuitenkin vähissä.

– Meidän on parannettava analyysi- ja ennustekyvykkyyttä. Se on nykyisellään riittämätöntä ja ajamme liiaksi lyhyet valot päällä. Meillä tulisi olla myös pitkät valot käytössä. Järjestelmällinen analyysi- ja ennakointityö on aivan oma juttunsa ja vaatii asiantuntevia tekijöitä.

Voit keskustella aiheesta 2.2.2022 klo 23 saakka.