Eduskunta palaa tänään töihin repaleisen istuntotauon jälkeen.
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) joutui kutsumaan eduskunnan koolle heti joulun jälkeen ja uudelleen tammikuussa käsittelemään kiireellisiä koronalakeja.
Korona-pandemia on varjostanut eduskunnan työtä lähes kahden vuoden ajan. Poikkeusmenettelyt ovat toistaiseksi voimassa tämän kuun loppuun saakka. Eduskunta hyväksynee huomenna keskiviikkona myös työjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka mahdollistaa etä-äänestykset täysistunnossa ja valiokuntien kokoontumiset päätösvaltaisiin etäkokouksiin.
Puhemiesneuvosto keskusteli koronavirukseen liittyvistä toimista ensimmäisen kerran maaliskuun alussa 2020. Opastetut yleisövierailut lopetettiin 10. maaliskuuta, kansanedustajien etätyömahdollisuus avattiin 24. maaliskuuta ja eduskunnan yleisölehteri suljettiin 26. maaliskuuta 2020.
Koronaan liittyviä hallituksen lakiesityksiä putoilee eduskuntaan myös huomenna avattavilla vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yrityksille uutta tukikierrosta, jolla korvataan koronarajoitusten aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Hallituksen esitys kustannustuesta ja sulkemiskorvauksesta on tarkoitus antaa pian eduskunnalle.
Koronan varjossa Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus on vienyt eduskunnassa läpi hallitusohjelmatavoitteitaan.
Tammikuun alussa päivitetyn seurannan mukaan hallituksen toimintasuunnitelmasta on valmistunut noin 130 toimenpidettä ja toteuttamatta on vielä noin sata hanketta.
Hallituksessa arvioidaan, että tänä vuonna valmistuu noin viisikymmentä hallitusohjelman kohtaa ja loppujenkin uskotaan toteutuvan vielä hallituskauden aikana. Vuonna 2023 valmistuvista toimista merkittävä osa on koko hallituskauden mittaisia hankkeita.
Valtiopäivien avajaisissa ei ole tarjolla kahvia ja kakkua
Koronarajoitukset näkyvät myös valtiopäivien avajaisissa. Kutsuvieraita ei ole paikalla, eikä valtiosalissa ole tarjolla kahvia, kakkua ja pikkusuolaisia.
Eduskunta saa tänään uuden puhemiehen. kun Matti Vanhanen (kesk.) palaa nuijan varteen.
Vanhanen toimi puhemiehenä vuosina 2019–20, mutta luopui tehtävästä, kun keskusta halusi hänet valtiovarainministeriksi kesäkuussa 2020 silloisen puoluejohtajan Katri Kulmunin jouduttua eroamaan valtiovarainministerin paikalta.
Vanhanen hoiti valtiovarainministerin tehtävää lähes vuoden ajan, kunnes keskustan uusi puheenjohtaja Annika Saarikko tarttui puolueen raskaimpaan salkkuun toukokuun lopulla 2021.
Vanhasen jälkeen eduskunnan puhemieheksi valittu Anu Vehviläinen ilmoitti tammikuussa tekevänsä tilaa Matti Vanhasen paluulle puhemieheksi. Eduskunta äänestää puhemiehestä tänään. Varapuhemiehinä jatkanevat Antti Rinne (sd.) ja Juho Eerola (ps.).
Presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät keskiviikkona. Valtiopäivien avajaisissa puhuu myös eduskunnan puhemies.
Ukrainan tilanne, Venäjän ärhentely ja sodan uhka Euroopassa nousevat varmasti esille eduskunnassa. Oppositiosta kokoomus on viritellyt keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne saattaa olla yksi keskeinen teema jo presidentti Niinistön valtiopäivien avajaispuheessa.
Valtiopäivien avauskeskustelu käydään ensi viikon tiistaina, kun pääministeri Sanna Marin kertoo hallituksen politiikasta ja keskeisimmistä kevään aikana eduskunnalle annettavista esityksistä.
Hallituksen on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella eduskunnalle 166 hallituksen esitystä ja 8 selontekoa.
Ilmastopolitiikka lämmittää hallitusta ja eduskuntaa
Hallitus päätti viime syksyn budjettiriihessään ilmastopaketista, jonka tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman linjausta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
Kovan poliittisen väännön jälkeen hallituspuolueet sopivat, että ilmastotoimien riittävyyttä tarkistetaan maaliskuussa 2022. Hallituksen sisällä erityisesti vihreät ja keskusta ovat kiistelleet siitä, miten esimerkiksi liikenteen ja maatalouden ilmastopäästöjä vähennetään.
Budjettiriihessä päätettiin, että ilmastotoimien riittävyyttä tarkastellaan osana ilmastopolitiikan keskipitkän aikavälin suunnitelmaa, josta hallitus antaa selonteon eduskunnalle maaliskuussa.
Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu ilmastopolitiikan suunnitelma sisältää toimenpideohjelman liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastopolitiikan suunnitelman rinnalla hallitus on käsittelemässä uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jonka valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Myös energia- ja ilmastostrategiasta on tulossa hallituksen selonteko eduskunnalle.
Ilmastokysymykset nousevat eduskunnassa näkyvästi esille myös ilmastolain uudistamisen yhteydessä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) tähtää siihen, että hallitusohjelmassa sovittu ilmastolain päivitys tulisi eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa.
Ilmastopolitiikasta keskustellaan eduskunnassa jo torstaina 3. helmikuuta, kun käsittelyssä on ympäristövaliokunnan mietintö viime vuoden ilmastovuosikertomuksesta. Mietintöön sisältyy perussuomalaisten vastalause, josta äänestetään perjantaina.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöputkessa etenemistä odottavat poliittisesti kiistanalaiset luonnonsuojelulaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain korvaava kaavoitus- ja rakentamislaki. Luonnonsuojelulaki aiotaan tuoda eduskuntaan vielä helmikuun aikana, mutta kaavoitus- ja rakentamislaki on lykkääntymässä elokuun lopulle.
Riitaa on aiheuttanut myös elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) johdolla valmisteltu kaivoslaki, jonka tuorein esittelyaika-arvio eduskunnalle on pääsiäisen jälkeen.
Ympäristöön monin tavoin kohdistuvien lakiuudistusten valmistelussa ovat vastakkain elinkeinoelämän ja ympäristöjärjestöjen erilaiset tavoitteet ja hallituksen sisällä iskevät yhteen erityisesti vihreät ja keskusta.
Oppositio haastaa hallituksen talous- ja ilmastopolitiikkaa
Kunta- ja aluevaalien voittojen jälkeen kokoomus on noussut oppositiossa hallituksen kärkihaastajaksi, vaikka perussuomalaiset on viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella edelleen eduskunnan virallisessa marssijärjestyksessä kokoomuksen edellä.
Perussuomalaiset haastaa erityisesti hallituksen maahanmuutto- ja ilmastolinjauksia. Kokoomuksen oppositiopolitiikan kärjet kohdistuvat hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaan.
Hallituksen ensimmäinen rasti on edessä jo kahden viikon sisällä. Hallitus on luvannut tehdä päätöksiä työllisyystoimista, joilla julkista taloutta vahvistettaisiin 110 miljoonalla eurolla.
Hallitus sopi viime syksyn budjettiriihessään, että työllisyyspäätökset tehdään 15. helmikuuta 2022 mennessä. Päätöksiä on ollut pakko lykätä, kun keinoista ei ole löytynyt sopua. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on kaatunut SDP:n ja vasemmistoliiton vastustukseen.
Hallituspuolueiden joulukuussa 2020 sopima työttömien eläkeputken poistaminen asteittain sen sijaan etenee. Hallitus on saamassa valmiiksi esityksen yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen, työssä jaksamisen ja työmarkkina-aseman parantamisesta. Tämän hetken arvion mukaan esitys olisi tulossa eduskuntaan maaliskuun puolivälissä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko on viritellyt hallituksen sisällä keskustelua talouspolitiikan tiukentamisesta. Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä 370 miljoonan euron menoleikkauksista vuodelle 2023.
Hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–26 tulee myöhemmin keväällä eduskunnan käsiteltäväksi.
Valtiovarainministeri Saarikko ja valtiovarainministeriön virkamiehet ajavat menokehysten kunnianpalautusta, kun taas hallituksen vasemmalla laidalla halutaan jatkaa talouden koronaelvytystä mahdollisimman pitkään.
Valtiovarainministeriön ehdotus hallinnonalojen menokehyksistä lähtee ministeriöille runsaan kahden viikon kuluttua. Neuvottelut valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välillä käydään maaliskuussa, ja hallitus kokoontuu kehysriiheen huhtikuun alussa.
Tiedustelulainsäädännön ja ihmisoikeuspolitiikan periaatteet puntarissa
Eduskunta sai joulukuun budjetti- ja koronakiireiden keskellä käsiinsä hallituksen selonteot muun muassa tiedustelulainsäädännöstä, ihmisoikeuspolitiikasta ja asuntopolitiikan kehittämisestä. Selontekojen lähetekeskustelut siirtyivät kuitenkin tämän vuoden puolelle.
Uudet sotilas- ja siviilitiedustelulait tulivat voimaan kesäkuussa 2019. Eduskunta edellytti, että hallitus antaa selonteon tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, kehittämistarpeista, valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta vuoden 2021 loppuun mennessä.
Selonteon mukaan tiedustelua koskevan lainsäädännön keskeisin tavoite, kansallisen turvallisuuden parantaminen, on toteutunut, ja tiedonhankinta kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on uusien tiedustelutoimivaltuuksien myötä tehostunut.
Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on lähes satasivuinen Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa linjaava asiakirja. Selonteon mukaan Suomen kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan erityinen painopiste on puolustaa ja edistää yhdenvertaisuutta, syrjityimpien väestöryhmien oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa.
Selonteko ottaa kantaa myös vihapuheeseen. Selonteossa pidetään tärkeänä, että kaikki poliittiset päättäjät ja yhteiskunnalliset toimijat toimivat yhdessä ja aktiivisesti uhkailevaa ja vihaa lietsovaa julkista kielenkäyttöä vastaan.
Rajanvetoa vihapuheen ja poliittisen väittelyn välillä on jouduttu käymään myös eduskunnassa.
Presidentti Niinistö ja puhemies Vehviläinen puuttuivat vihapuheeseen valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 2021. Molemmat pelkäsivät vihapuheen johtavan lopulta väkivaltaan.
Voit keskustella tästä artikkelista 2.2.2022 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Ylen kysely kansanedustajille: Oikeiston ja vihreiden mielestä Venäjän uhka Suomelle on kasvanut – vasemmisto ja monet keskustalaiset näkevät toisin
Anu Vehviläinen ei tavoittele enää puhemiehen tehtävää
Eduskunta hyväksyi hoitohenkilökunnan "pakkorokotukset"