Koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttama tautihuippu on saavutettu Itä-Suomessa, arvioivat Siun soten ylilääkäri Jukka Heikkinen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan infektioylilääkäri Irma Koivula.
Tartuntamäärien kasvu näyttää taittuneen sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois-Savossa.
Heikkinen ja Koivula korostavat kuitenkin, ettei tilastoihin voi enää täysin luottaa. Merkittävä osa tartunnoista todetaan kotitesteillä, eikä näitä tartuntoja tilastoida.
– Pahin nousukiito näyttää olevan ohi ja uskoisin, että helmikuun jälkeen ollaan jo paremmalla puolella, ylilääkäri Jukka Heikkinen toteaa.
Omikronaallon voimakkain huippu kestää arviolta muutaman viikon.
Irma Koivula huomauttaa, ettei Itä-Suomeen ollut edes odotettavissa yhtä voimakasta omikronaaltoa kuin pääkaupunkiseudulle.
– Täällä asutus on harvempaa ja esimerkiksi töihin ja harrastuksiin kuljetaan enemmän omalla autolla, kun Helsingissä mennään metrolla ja raitiovaunulla.
Sairaalakuormitus ei ole kasvanut
Vaikka tartuntamäärät ovat yhä korkeat, terveydenhuollon kuormitus ei ole kasvanut. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on hoidettavana koronapotilaita, mutta heidän määränsä ei ole kasvanut.
Omikronin aiheuttama koronatauti on lievempi kuin deltamuunnoksen aiheuttama tauti. Lisäksi terveydenhuollon työtaakkaa on vähentänyt virallisista eristyksistä luopuminen.
– Etenkin perusterveydenhuollossa kuormitus oli byrokraattista kuormitusta eli karanteeni- ja eristyspäätökset veivät paljon resursseja. Nyt kun niistä on luovuttu, kuormitusta ei ole, Irma Koivula toteaa.
Rajoitusten on oltava välttämättömiä
Kun koronaepidemian alkuvaiheessa tautitilannetta seurattiin lähinnä ilmaantuvuusluvun kautta, nyt viranomaisilla on monta mittaria.
Aluehallintovirastot päättävät muun muassa kokoontumisrajoituksista ja tilojen käytöstä. Itä-Suomen avin ylitarkastaja Emma-Lotta Kinnunen kertoo, että osalle rajoituksista on määritelty laissa tarkat edellytykset, joiden täyttymistä aluehallintovirasto arvioi.
Jokaisen rajoituksen kohdalla on myös punnittava, onko rajoitus välttämätön. Kinnusen mukaan kyseessä on laaja kokonaisarviointi, missä huomioidaan muun muassa tapausmäärät, ilmaantuvuus ja ennustettu epidemian kulku.
– Lisäksi otamme huomioon sairaala- ja tehohoidon tarpeen, rokotuskattavuuden, virusvariantin luonteen ja rajoituspäätösten haittavaikutukset, Kinnunen luettelee.
Mistään yksiselitteistä raksi ruutuun -arvioinnista ei ole kyse, vaan päätöksissä joudutaan käyttämään harkintaa.
Tauti yhä vaarallinen rokottamattomille
Koronarajoitusten purkaminen on tällä viikolla ollut laajasti esillä. Siun sote ylilääkäri Jukka Heikkinen toivoo, ettei rajoituksia purettaisi hätiköiden.
Irma Koivula on arviossaan hieman optimistisempi. Hän uskoo, että rokotetut ja perusterveet ihmiset voivat pian palata varsin normaaliin arkeen. Sen sijaan rokottamattomille ja osalle riskiryhmistä koronavirus on yhä vaarallinen.
Jukka Heikkinen kehottaa ihmisiä ottamaan myös tehosterokotteet. Siun sotessa kolmas rokotekierros on edennyt verkkaisesti, minkä takia rokotusvuorossa olevia ikäryhmiä on laajennettu suunniteltua nopeammin.