Riskiryhmien kanssa hoitoalalla työskenteleviltä aletaan vaatia koronarokotuksia helmikuun alusta alkaen.
Pakolliset koronarokotukset koskevat kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät lähikontaktissa vanhusten tai muiden haavoittuvien ryhmien kanssa.
Muun muassa Turussa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa varaudutaan ensisijaisesti siirtämään rokottamattomia hoitajia muihin tehtäviin.
Esimerkiksi Turussa heitä on lukumääräisesti noin 45 ja Uudessakaupungissa kymmenkunta.
Edessä saattaa osalla hoitajista olla palkanmaksun keskeyttäminen.
– Työnantajan velvollisuutena on tarjota henkilölle ensisijaisesti työsopimuksensa mukaista työtä tai muuta henkilölle soveltuvaa työtä. Mikäli henkilö kieltäytyy ottamasta tarjottua työtä vastaan tai hänelle ei ole osoitettavissa muuta työtä, keskeytetään palkanmaksu, sanoo Turun kaupungin henkilöstöpäällikkö Tuija Mäki.
Uudenkaupungin henkilöstöjohtaja Maaru Seikola nostaa esiin myös mahdollisuuden sopia lomajärjestelyistä.
Hoituvatko työt?
Kunnissa mietitäänkin nyt, riittääkö henkilökuntaa tekemään työtä. Hoitoalan sijaispula koskee koko maata.
– Ongelma on erittäin suuri, koska lakisääteisistä palvelu- ja hoitotakuista sekä henkilöstömitoituksista ei ole lupaa joustaa. Käytännössä voimme olla helmikuun alussa tilanteessa, missä emme pysty noudattamaan lakisääteisiä palvelu- ja hoitotakuita, emmekä henkilöstömitoituksia, sanoo Loimaan sote-johtaja Timo Hokkanen.
Lain mukaan rokottamaton voi jatkaa työntekoa vanhusten parissa, jos hänellä on lääketieteellinen syy olla ottamatta rokotetta. Silloin hänen on esitettävä tuore negatiivinen koronatestitulos.
Turun henkilöstöpäällikön Tuija Mäen mukaan voi olla mahdollista, että rokottamatonta henkilökuntaa joudutaan pitämään töissä sillä perusteella, että töitä ei muutoin saada tehtyä.
– Laki sisältää mahdollisuuden niin sanotun erityisen syyn käyttämiseen, mutta kynnyksen tähän tulee olla korkea. Potilasturvallisuuden vaarantuminen olisi kuitenkin sellainen syy, jonka perusteella suojaamatonta henkilöä jouduttaisiin käyttämään, jos rokotesuojan omaavaa henkilöä ei ole saatavilla, sanoo puolestaan Uudenkaupungin henkilöstöjohtaja Maaru Seikola.
Lainsäädännön muutos ei ole lisännyt merkittävästi missään kolmesta kunnasta rokottamattomien hoitajien rokotushalukkuutta.
Lue lisää:
Laki hoitajien "pakkorokotuksista" huutaa täsmennystä – kunnat pohtivat, mitkä ovat poikkeuksia rokottamattoman työskentelyyn riskiryhmien kanssa
Hoitajien “pakkorokotuslakiin” jäi porsaanreikä, joka uhkaa vesittää lain: rokottamattomat kelpaavat sittenkin hoitamaan
"Pakon edessä rokote on nyt otettava" – lähihoitaja Julie Rislakeus, 27, ei ota riskiä, että palkanmaksu keskeytyisi