Laadukas ja riittävän laaja päivystyshoito on turvattava myös koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Vaikka päivystyksen potilasmäärät poikkeusoloissa vähenevät joidenkin sairauksien osalta, pysyy vaativien potilaiden määrä ennallaan.
– On oleellisen tärkeää ymmärtää, että ihmiset sairastuvat äkillisesti ja vakavasti myös muihin sairauksiin, vaikka meillä on pandemia päällä, sanoo professori Ville Mattila Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta (TAYS).
Mattila johtaa TAYSin koordinoimaa tutkimusta, jossa selvitettiin muun muassa pandemiasta seuranneiden rajoitustoimien vaikutusta päivystyshoitoon.
Tutkimukseen osallistuivat Mikkelin keskussairaala, Jyväskylässä sijaitseva sairaala Nova sekä Tampereen yliopistollinen keskussairaala. Sairaaloiden väestöpohja Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla kattaa noin miljoona suomalaista.
Vakavien sairastumisten määrä pysyi ennallaan
Suomeen julistettiin koronapandemian vuoksi maanlaajuinen sulkutila maaliskuun puolivälissä 2020, ja tämä näkyi päivystysasiakkaiden määrän vähenemisenä joissakin sairauksissa.
Lasten päivystyskäynnit vähenivät etenkin flunssan ja korvatulehdusten osalta. Aikuisilla laskivat hengitystieinfektioiden, selkävaivojen ja psykiatristen syiden vuoksi tehdyt käynnit.
Tutkijoiden mukaan infektiot vähenivät nimenomaan sulkutilan vuoksi. Sen sijaan vakavien sairastumisten määrissä ei tapahtunut muutosta.
– Esimerkiksi sydänkohtausten ja aivoinfarktien määrä pysyi päivystyksissä lähes muuttumattomana, kertoo Ilari Kuitunen.
Mikkelin keskussairaalassa lastenlääkäriksi erikoistuva Kuitunen on yksi tutkimusryhmän neljästä päätutkijasta.
Myös monivammapotilaiden määrä sekä liikenteen osuus vammojen syynä pysyi ennallaan, vaikka liikennemäärät ja -onnettomuudet vähenivät. Tämä voi johtua Suomen maantieteellisistä erityispiirteistä.
– Joidenkin on pakko ajaa pitkä matkoja erimerkiksi työn vuoksi, Kuitunen sanoo.
Tutkimuksessa ei eritelty, millaisista liikenneonnettomuuksista monivammapotilaat päivystykseen tuotiin, mutta kaahailullakin saattaa olla tekemistä asian kanssa: törkeiden ylinopeuksien määrä kasvoi poikkeusolojen myötä kymmeniä prosentteja.
Suomessa, päinvastoin kuin monessa muussa maassa, ei ole pandemian aikana ollut käytössä ulkonaliikkumiskieltoa. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että esimerkiksi vammojen määrä ei ole vähentynyt.
– Maailmalla vammojen määrät vähenivät huomattavasti enemmän, koska ihmiset suljettiin koteihin, ja poistua sai vain valvotusti ja lyhyesti, Kuitunen toteaa.
Sukupuolitaudit levisivät rajoituksista huolimatta
Laajasta tutkimusaineistosta on noussut esiin muitakin yllättäviä tuloksia esimerkiksi sukupuolitauteihin liittyen.
Perinteisesti on ajateltu, että jopa puolet tietyistä sukupuolitaudeista on peräisin ulkomailta. Kevään 2020 rajoitukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet sukupuolitautien ilmaantuvuuteen millään tavalla. Taudit levisivät normaalisti, vaikka yöelämää ja matkustamista rajoitettiin.
Esimerkiksi tippuria, klamydiaa ja kuppaa ilmeni saman verran kuin normaalioloissakin, vaikka erityisesti kupan ajatellaan olevan peräisin itärajan takaa tai Aasian maista.
– Kriisitilanteessa perustarpeet ovat läsnä, läheisyyttä kaivattu, ja tämä näkyy tautitapausten määrässä, Kuitunen sanoo.
Sulkutilan aikana monet siirtyivät tekemään etätöitä mökeille. Tästä seurasi sormien takaisinkiinnitysten kasvu peräti 50:llä prosentilla, tosin tapausmäärinä ne olivat edelleen harvinaisia.
– Käsivammat johtuivat varmaankin siitä, että puutöitä tehtiin tavallista kevättä innokkaammin tai osaamattomammin, Kuitunen arvioi.
Tutkimustieto apuna resurssoinnissa
Suomessa keskustellaan jälleen terveydenhoidon kantokyvyn turvaamisesta pahenevan koronatilanteen vuoksi. Ville Mattila toivoo, että tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa nykyistä paremmin.
– Asiantuntijatieto ja politiikka menevät koronatoimien johtamisessa iloisesti sekaisin. Tutkimustuloksia käytetään valikoiden omien tarkoitusperien ajamiseen. Se tuntuu tieteentekijän näkökulmasta hämmentävältä, Mattila sanoo.
Tuore tutkimustieto tulisi tutkijoiden mukaan huomioida päivystysten resurssoinnissa.
– On pystyttävä turvaamaan myös muiden kuin koronapotilaiden tehohoito. Päivystysleikkaukset ja vaativien päivystyspotilaiden hoito vaatvat paljon käsipareja päivystykseen, Kuitunen sanoo.
Koronapandemian ja siihen liittyneiden rajoitusten vaikutuksia selvittänyt tutkimus saatiin käyntiin maaliskuussa 2020 poikkeuksellisen nopeasti, ja ensimmäiset tulokset olivat käytettävissä jo kuukauden kuluttua sulkutilan alkamisesta.
Tähän mennessä kansainvälisesti vertaisarvioituja julkaisuja on julkaistu parikymmentä.
Voit keskustella aiheesta 26.1. klo 23.00 saakka.