Covid-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen poistaminen yleisvaarallisten tartuntatautien joukosta ei ole tässä vaiheessa ajankohtaista, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Pasi Pohjola.
Tämän puolesta puhuvat hänen mukaansa omikronin aiheuttama sairaalakuormitus, taudin aiheuttamat kuolemantapausmäärät sekä kansainvälisten asiantuntijaryhmien, kuten WHO:n ja Euroopan tartuntatautiviraston suositukset.
Koronavirus lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon helmikuussa 2020.
Terveyden ja hyvinvoinnilaitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen esitti tiistaina, että karanteenien tilalle tulisivat omalle ilmoituksella tehtävät sairauslomat. Kannanotto herätti kysymyksen siitä, millä eri tavoin ja kenen päätöksestä tartuntatautilaissa yleisvaaralliseksi todetun tartuntataudin kohdalla voidaan toimia.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi samana päivänä, että esimerkiksi Uudenmaan kuntien linjauksissa on kyse tartuntatautilain mukaisen menettelyn noudattamatta jättämisestä.
– Tilanne on osassa alueistamme potilasmäärän vuoksi kriisiytynyt ja henkilöstön käyttöä joudutaan priorisoimaan hoitotehtäviin. Siinä vaiheessa kun tapausmäärät taas vähenevät ja resurssit pystytään kohdentamaan eri tavoin, testauksen ja jäljityksen merkitys palaavat keskeisempään asemaan, Pohjola painottaa.
Kun korona poistetaan yleisvaarallisten tartuntatautien listalta se vaatii Pohjolan mukaan eri tahojen asiantuntijanäkemysten perusteella tapahtuvaa asetusmuutosta.
Takautuvasti oikeus tartuntatautipäivärahaan
Pohjolan mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin kohdalla ei testausta ja jäljitystä voida kokonaan vain päätöksestä jättää tekemättä.
– Testaamalla tunnistetaan yleisvaarallinen tauti ja karanteenilla estetään sen tarttuminen. Tämä on kirjattu tartuntatautilakiin. Pääkaupunkiseudulla kädet on osin nostettu pystyyn, kun viiveet tartunnanjäljityksessä ovat kasvaneet kovin suuriksi.
Yksi lisää kysymyksiä aiheuttava asia on oikeus tartuntatautipäivärahaan. Tällä hetkellä eri puolella Suomea tilanteet tartuntatautipäivärahan saantimahdollisuuteen vaihtelevat sen mukaan, tehdäänkö karanteenipäätöksiä ja jääkö esimerkiksi vanhempi sen seurauksena kotiin hoitamaan karanteeniin asetettua lastaan.
– Kyse ei ole pelkistä kuntakohtaisista päätöksistä, vaan myös yksilönoikeuskysymyksestä. Pääkaupunkiseudulla tilanne on käytännön sanelema, mutta vaikka jäljitysjono olisi kuukaudenkin mittainen, eikä karanteeniin asetus akuuttiin tautitilanteeseen auta, takautuvasti karanteenin kautta olisi oikeutettu tartuntatautipäivärahaan.
Pohjola muistuttaa, että se kuinka paljon voi olla poissa työpaikalta sairauden tai lapsen sairauden vuoksi, on kirjattu työehtosopimuslakiin ja mahdolliset muutokset pitäisi käydä läpi työmarkkinaosapuolten kanssa. Myös sairausvakuutuslaki vaatisi muutoksia.
Terveysoikeuden professori veikkaa, että ennen kuin kouluissa on testaukset käynnissä, aalto on mennyt ohi
Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen sanoo, että kun Euroopassa 1,6 miljoonaa ihmistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen ja vaikka rokotteilla suojaa saadaankin, taudin luonne ei siitä muuksi muutu eli sikäli yleisvaaralliseksi luokittelu on yhä perusteltua.
Lehtosen mukaan toinen kysymys sen sijaan on se, onko tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä velvollisuus nykytilanteessa määrätä ihmisiä eristykseen tai karanteeniin.
– Laissa on harkintavaltaa, siinä on edellytys, ettei leviämistä voida muutoin estää. Tässä mielessä en jaa Varhilan näkemystä, Lehtonen sanoo.
Tartuntatautipäivärahojen kohdalla on hänen mielestään syntynyt eräänlainen sosiaaliturvaloukku.
– Suuri osa ihmisistä pystyy tekemään etätyötä karanteeniaikanaan. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että rahallisten etuuksien takia ihmisiä ei pitäisi määrätä eristyksiin.
Lehtonen näkee, että sosiaaliturvalainsäändäntöä pitäisi ennemminkin muuttaa määräaikaisesti koronatilanteen takia siten, että palkka kompensoitaisiin työnantajille vaikkapa 7–10 vuorokauden ajanjaksolta.
– Jos tartuntojen määrä on kohtuullinen, mikäpä siinä silloin on tartuntoja testata ja jäljittää. Mutta kun esimerkiksi HUS-alueella oli viime viikolla 25 000 todettua tartuntaa ja todellisuudessa luultavasti 100 000, silloin realiteetit ovat joko alueen täyssulku tai rokotteisiin luottaminen.
– Kun omikronista on kyse, itse olen luottavainen sen suhteen, että mitään suurta kansanterveyskatastrofia ei tästä tule näinkin suurella rokotuskattavuudella.
– Virus on aika kiero, kun se pienissä määrissä leviää ja jakaantuu. Sitä on vaikeata pysäyttää, kun henkilöt tartuttavat pari päivää ennen ensioireita. Veikkaan, että ennen kuin kouluissa on testaukset käynnissä, epidemia on täällä jo käyty läpi.
Tiistaina asetetuilla parin tunnin ravintolarajoituskiristyksillä Lehtonen ei usko olevan juurikaan vaikutuksia.
– Ennen joulua 60–70 prosenttia tartunnoista tapahtui kotona, koulussa ja päiväkodeissa. Kun puhutaan kymmenistä tuhansista tartunnoista päivässä, tämän kaltaiset rajoitustoimet ovat aika mitättömiä, hän toteaa.
Aiheesta aiemmin:
STM:n Varhila: Uudenmaan kuntien linjauksissa on kyse tartuntatautilain noudattamatta jättämisestä