Nuorilla on selkeä toive tuleville hyvinvointialueille. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava.

– Ettei hoitoonpääsyä tarvitsisi odottaa neljää viikkoa, vaan pääsisi viikossa tai parissa päivässä. Että hoitoon hakeutumisen kynnys olisi tosi matala, sanoo savonlinnalainen Saara Laukkanen.

Laukkasen mukaan hoitoon hakeutumista helpottaa jo se, että palvelun voi varata verkosta.

– On tosi korkea kynnys hakea apua, jos ei ole muuta tapaa kuin soittaa.

Ylen vaaliteltoilla keskustellaan torstaina klo 12 siitä, miten nuoret saataisiin voimaan paremmin. Voit osallistua keskusteluun täällä.

Nuorisopsykiatrian potilasmäärät nousivat jo ennen koronaa

Viimeisin kouluterveyskysely kertoo, että korona-aika on lisännyt nuorten yksinäisyyttä ja ahdistusta kaikkialla Suomessa.

– Nuoret potevat yksinäisyyttä, on jääty pois kaveriporukoista. Harrastukset ovat jääneet pois, ja etäkoulu on vaikuttanut myös, sanoo nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi Kohonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Oireiden lisääntyessä jonot ovat pidentyneet. Esimerkiksi Etelä-Savossa on puutteita päihdepalveluihin ja psykoterapiaan pääsyssä.

Mutta nuorisopsykiatrian palveluiden tarve kasvoi merkittävästi jo ennen korona-aikaa.

Ylen viime keväänä tekemä kysely kertoo, että suurissa sairaanhoitopiireissä nuorisopsykiatrisilla osastoilla on paikoin enemmän potilaita kuin potilaspaikkoja. Hoidon laatu kärsii.

Potilasmäärien kasvu on ollut paikoin rajua. Esimerkiksi Jyväskylässä nuorisopsykiatrian vastaanottopalveluissa oli vuonna 2010 369 potilasta, kymmenen vuotta myöhemmin 975.

"Parhaista auttamiskeinoista on kysyttävä nuorilta itseltään"

Sanalla nuoret viitataan kaikkiin alle 29-vuotiaisiin. Kyseessä on laaja joukko koululaisia, opiskelijoita, työntekijöitä, jopa pienten lasten vanhempia.

Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi Kohonen ajattelee, että oikeat auttamisen tavat löytyvät parhaiten kysymällä ja kuuntelemalla.

– Nuoriin kohdistuva sosiaaliohjaus olisi tärkeää, jotta heidän tarpeensa ja toiveensa tulisivat kuulluksi. Lapsiperheiden ja aikuisten palveluita on paljon, mutta nuoruus pitäisi huomioida elämänvaiheena erikseen.

Savonlinnalainen Saara Laukkanen aloitti vuoden vaihteessa Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Kun uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuun alussa, siirtyy nuorisovaltuusto sen alaisuuteen.

Laukkasen mielestä nuorten hyvinvointia voitaisiin parantaa yksinkertaisillakin keinoilla.

– Pitää kehitellä nuorille sellaista tekemistä, ettei syrjäydytä ja pahoinvointia saataisiin pienennettyä.

Voit keskustella aiheesta 14.1. klo 23 saakka.

Itsetuhoisia nuoria on sairaaloissa niin paljon, että osa nukkuu yönsä käytävällä – ylilääkäri: "Yhteiskunnan on kysyttävä, miksi nuoret eivät selviä"

Nuoria on psykiatrisessa hoidossa enemmän kuin koskaan, ja korona on vain yksi syy: kuuntele, miksi vika on professorin mielestä yhteiskunnassa

Ennätysmäärä lapsia hakee apua mielenterveyden ongelmiin – lastenpsykiatrian johtaja: "Meidän on mahdotonta vastata kysyntään"

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia