Koululaiset palasivat tänään kouluun ja lähiopetukseen entistä tiukemmilla koronaturvatoimilla.

Hallituksen koronaministeriryhmä päätti perjantaina olla suosittelematta kouluille siirtymistä etäopetukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan se ei ole nykyisessä tautitilanteessa välttämätöntä.

Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtajan Vesa Toikan mukaan viranomaisnäkemykset vahvistavat sen, että lapselle on nyt suurempi etu tulla lähikouluun kuin etäkouluun.

– Etäkoulu olisi ollut massiivinen muutos ja sen toteuttamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa, sanoo Toikka.

Kouvolassa odotetaan nyt aluehallintoviraston linjauksia asiasta. Viime kädessä koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen siitä, ollaanko koulussa lähi- vai etäopetuksessa.

Kotitestausrumba olisi massiivinen

Hallituksen koronaministeriryhmä päätti perjantaina suositella ensimmäisen ja toisen asteen oppilaille tarjottavaksi kahta kotitestiä viikossa. Koululaisten viikottaisesta koronatestaamisesta tulee valtava urakka, jos siihen lähdetään.

Esimerkiksi Kouvolassa se tarkoittaisi noin 12 000 kotitestiä viikossa. Pyhtäällä noin viidensadan hengen Huutjärven koulussa se tarkoittaisi noin 5 000 testiä kuukaudessa.

– Aivan massiivinen urakka. Koko Suomessa se tarkottaisi satoja tuhansia, ellei lähemmäs miljoonaa, testiä viikossa. Se, kuinka tämä tultaisiin toteuttamaan, on tämän viikon pohdittavia asioita, Toikka toteaa.

Käytännöt hyvin hallussa

Jos laajamittainen etäopetus tulisi kouluihin, Toikka uskoo, että siitä selvittäisiin edellistä kertaa jouhevammin. Samaa mieltä on myös Pyhtään Huutjärven koulun rehtori Sari Hakulinen.

– Valmiudet etäkouluun ovat nyt paljon paremmat kuin toissakeväänä. Silloinkin siitä selvittiin, miksei siis nytkin, Hakulinen sanoo.

Jos koululuokasta osa on etänä ja osa läsnä luokassa, työllistää se opettajaa entistä enemmän.

– Se tuo uusia haasteita arkeen. Silloin tarvitaan lisää työntekijöitä, Toikka sanoo.

Valtio on avustanut kuntia rahallisesti tällaisten henkilöiden palkkaamista varten.

Kuplat pienentävät riskiä

Kouluissa erilliset ryhmät pyritään pitämään erossa toisistaan. Niin sanottujen kuplien avulla pienennetään riskiä, ettei mahdollinen tartunta leviäisi kouluun laajemmalti.

Esimerkiksi Pyhtäällä Huutjärven koulussa ruokailuvuoroja on järjestetty yksi enemmän ja oppilailla on merkityt paikat. Lisäksi yhteisiä kokoontumisia pyritään välttämään ja liikuntaa järjestetään ulkona.

– Ulkonakin voi opiskella, varsinkin kun pakkanen vähän hellittää, rehtori Hakulinen sanoo.

Koulujen maskisuositus koskee neljäsluokkalaisia ja sitä vanhempia opiskelijoita.

Sekä rehtori Sari Hakulinen että kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Toikka suhtautuvat koronatilanteen värittämään kevätlukukauteen kaikesta huolimatta luottavaisesti.

– Pandemiaa on eletty pian kaksi vuotta ja aina asioihin on löytynyt ratkaisut. Koulut ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Se pitää pyörät pyörimässä, kun lapset ovat koulussa ja aikuiset töissä, Toikka sanoo.

Katso tästä uusimmat koronavirukseen liittyvät tiedot Kymenlaaksosta.

Lue lisää:

Saksassa pienet oppilaat tekevät itse koronatestejä, osassa Yhdysvaltoja palattiin etäopetukseen – näin koulut alkoivat eri maissa

Koulut alkavat lähiopetuksessa ja lasten infektiolääkäri on sen kannalla: "Lapset eivät ole iso moottori virustartunnoissa"