Aluehallintovirastot joutuvat nyt pohtimaan, että keskeytetäänkö lasten ja nuortenkin sisäharrastukset. Se olisi muutos nykytilaan. Tähän mennessä sisäliikuntatilojen käyttö vuoden 2003 jälkeen syntyneille on ollut mahdollista.
Hallituksen koronaministeriryhmä teki perjantai-iltana uusia linjauksia taudin leviämisen hillitsemiseksi. Hallituksen päätökset koskevat ravintoloita ja sisärajavalvontaa. Päätösten lisäksi hallitus antoi alueellisille päättäjille suosituksia uusista rajoituksista.
Ministeriryhmän suosituksen mukaan sisätilojen rajoitukset tulisi laajentaa nyt myös lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on huolissaan uusista suosituksista.
– Valtion liikuntaneuvosto on koko pandemian ajan painottanut sitä, että erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet pitää turvata. Ja kun katsoo asiantuntijoiden näkemyksiä sekä etäkoulusta että lasten harrastamisesta, niin hehän eivät ole nähneet, että etäkouluun meneminen tai harrastusten sulkeminen olisi välttämätöntä pandemian torjumiseksi, Arhinmäki sanoo Yle Urheilulle.
– Tässä voi käydä niin, että lääkkeet, joilla tautia yritetään nitistää, ovat paljon pahempia kuin tauti. Sen vuoksi, toivottavasti, kun alueet kuitenkin päättävät asiasta, niin harkitaan ja päädytään siihen kuin tähänkin mennessä, eli harrastaminen pidetään auki. Tämä on myös Helsingin kaupungin vahva viesti, Arhinmäki linjaa.
Valtion liikuntaneuvosto, jonka puheenjohtajana Arhinmäki aloitti syksyllä 2019, on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tekee aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä.
Arhinmäki on myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari. Vasemmistoliiton kansanedustajana hän toimi 2007–2021 työskennellen myös kulttuuri- ja urheiluministerinä.
Koronarajoituksien osalta viime aikoina on riittänyt vääntöä myös aikuisiin kohdistuvista rajoituksista, erityisesti kuntosalien sulkeuduttua. Tautitilanteen pahentuessa sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi on tehtävä toimia. Lasten ja nuorten toiminnallisuus olisi kuitenkin taattava – se on Arhinmäen mielestä kaikkein tärkein osa-alue.
– Pitää muistaa, että lapsille viikonloppukin on pitkä aika, puhumattakaan viikoista tai kuukausista. Aikuisille se aika on suhteessa lyhyempi. Siksi on koko ajan painotettu, ettei lapsiin ja nuoriin kohdistettaisi mitään rajoituksia, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Niinhän on toimittu tähän asti. Pitää toivoa ja uskoa, että alueilla päätöksiä tekevät viranomaiset kuuntelevat asiantuntijoita ja pitävät hallituksen suosituksesta huolimatta lasten ja nuorten harrastukset auki, kuuluu Arhinmäen toive.
Arhinmäki sanoo, että läpi pandemian ajan liikunta- ja tapahtuma-alaan kohdistuneet rajoitukset ovat olleet erittäin rajuja ja tiukkoja.
– Sekä kuntien että valtion tasolla pitää tukea urheiluseuroja ja tapahtuma-alaa, jotta pystytään korvaamaan ne vauriot ja tappiot, joita rajoitukset ovat aiheuttaneet. Oleellista on se, että myös pandemian jälkeen on aktiivinen ja toimiva seurakenttä, ettei pääse käymään niin, että seuratoiminta hiipuu rajoitusten ja taloudellisten ongelmien vuoksi.
Kuinka huolissasi olet tilanteesta juuri tällä hetkellä?
– Seuratoimijat ovat hyvin tiukoilla. Alkaa resilienssi loppumaan. Tässä on huolestuttavaa se, että ne, jotka ovat aktiivisimpia, varmaankin jatkavat. Mutta se joukko, jolle jatkaminen liikunnan parissa on epävarmaa, on suuri huoli, että he putoavat pois. Tarvitaan toimenpiteitä, että seurat kestävät ja voivat huolehtia, että jokaisella on oikeus päästä takaisin harrastamisen piiriin.
– Tämä alkaa näkymään todella laajana väsymyksenä seurakentässä. On valtava määrä vapaaehtoisia, jotka haluavat toimia liikunnan puolesta silti, että siihen ei ole nyt mahdollisuuksia.
Lehkonen pelkää intohimon liekin sammumista
Jääkiekkovalmentaja Ismo Lehkonen pitää koronaministeriryhmän suositusta lasten ja nuorten sisäharrastusten keskeyttämisestä todella harmillisena. Lehkosen mukaan kohta kaksi vuotta kestäneen koronapandemian aikana lapsille on kertynyt jo suuri pelivaje.
– Tämä on mennyt enemmän omatoimiseksi harrastuksen tai liikunnan hakemiseksi. Ja kuten tiedetään, niin liikunnan vihollinen numero yksi on kännykät ja tietokonepelit. Nuoriso tulee hakeutumaan entistä enemmän niiden pariin, Lehkonen arvioi.
Nuorisovalmennuksessa tiiviisti mukana oleva Lehkonen uskoo, että esimerkiksi jääkiekko menettää pelaajia jatkossa, jos pandemia jatkuu. Jo nyt pelaajakatoa on ollut havaittavissa kilpaurheilussa, ja harrastepuolella tilanne on vielä pahempi.
– Veikkaan, että harrastepuolella pelaajien määrän vähentyminen tuplaantuu, jopa triplaantuu, koska nuoriso on sen tyylistä, että se hakeutuu niihin juttuihin, mitä se pääsee tekemään. Sen takia monet ulkoliikuntalajit ovat tällä hetkellä nostaneet päätään.
Jos jäähallit menevät kokonaan kiinni, Lehkonen pelkää, että monen harrastajan palo omaan lajiin sammuu.
– Ala- ja yläkouluikäiset tulevat jääkiekkoon pelin takia. Jos he eivät pääse pelaamaan, niin intohimon liekki rupeaa pikkuhiljaa sammumaan. Sitä on vaikea saada uudestaan palaamaan.
Lehkosta on harmittanut korona-aikana etenkin se, miten paljosta juniorit jäävät paitsi. Hänen valmennettavansa ovat kuitenkin yllättäneet kokeneen valmentajansa joustavuudellaan.
– Nuoriso on niin sopeutuvaa porukkaa. He ovat pystyneet yllättävän hyvin rimpuloimaan, eikä heillä ole ollut niin sellaista harmitusta päällä, mitä odotin, Lehkonen myönsi.
Päivitys kello 17.42: Lisätty Ismo Lehkosen kommentit.
Lue lisää:
Tätä kaikkea ministeriryhmä esitti: Lasten ja nuorten harrastukset tauolle, ravintoloiden aukiolo lyhenee ja yksityistilaisuudet pienessä ryhmässä
Kaksitoista SM-liigaseuraa jättänyt valituksen alueensa hallinto-oikeuteen –"Pitää varautua siihen, että joitain viikkoja mennään aika sumussa"
Kuntosaliketjun valituksesta alkoi lumipalloefekti: valituksia satelee hallinto-oikeuksiin ympäri Suomea
HPK:n toimitusjohtaja lataa kovaa kritiikkiä muuttuvista koronarajoituksista: "Hallituksen poukkoileva päätöksenteko on todella surullista"