Yle haastatteli eri alojen suomalaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita siitä, mitkä asiat muuttavat maailmaa vuonna 2022. Haastattelut tehtiin sähköpostitse ja puhelimitse vuoden 2021 viimeisimpinä päivinä.

Nämä viisi teemaa nousivat esiin.

1. Venäjän hyökkäyksen uhka jatkuu

Suomen naapurustossa vuosi vaihtui poikkeuksellisen kireissä tunnelmissa. Venäjä on kerännyt joukkojaan Ukrainan rajalle ja vaatii turvatakuita länneltä. Yhdysvaltain ja Venäjän on määrä neuvotella Venäjän uhkavaatimuksista jo puolentoista viikon kuluttua.

Latvian puolustusakatemian tutkija Toms Rostoks löytää tilanteesta yhden myönteisen seikan: Nyt ainakin tiedämme, mitä Venäjä haluaa länneltä.

Koska Venäjän vaatimuslista on kuitenkin niin yltiöpäinen, Rostoks näkee lähitulevaisuudessa kaksi vaihtoehtoa. Joko Venäjälle riittää diplomaattinen prosessi tai sitten Venäjä haluaa vain tekosyyn sodalle.

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt arvioi joulun alla, että Venäjän uuden hyökkäyksen todennäköisyys oli nousemassa yli 50 prosenttiin. Venäjän johtamat joukot ovat käyneet sotaa Ukrainan itäosassa jo vuodesta 2014 lähtien.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sen sijaan on arvioinut Venäjän uuden hyökkäyksen todennäköisyydeksi vuoden 2022 kuluessa vain 5–10 prosenttia.

Rostoks pitää Venäjän hyökkäystä juuri nyt hyvin epätodennäköisenä, mutta jos ennustuskauden venyttää vuoden 2022 loppuun asti, hän arvioi hyökkäyksen todennäköisyydeksi noin 50 prosenttia.

– Vaikka vuodesta 2022 ei tule helppoa, ja vaikka Venäjä jatkaa sekä Ukrainan että lännen painostamista, tilanne ei silti välttämättä pahene, Rostoks sanoo.

Rostoksin mukaan Venäjä pystyy jo diplomatialla hajottamaan lännen rivejä, mutta sota olisi joka tapauksessa huonompi vaihtoehto.

Turvallisuushuolia on toki muuallakin maailmassa, mutta esimerkiksi Syyrian, Etiopian, Jemenin ja Myanmarin konfliktit eivät ainakaan toistaiseksi uhkaa laajoja alueita maiden ulkopuolella.

Tuntemattomampia riskejä ovat ydinasetta havitteleva Iran ja ydinasetehtailun köyhdyttämä Pohjois-Korea. Taiwan ja Etelä-Kiinan meren rantavaltiot puolestaan jännittävät, aikooko Kiina käyttää asevoimiensa nopeasti kasvavaa iskukykyä.

2. Koronapandemia helpottaa rokotusten ansiosta

Uusi koronavirus on osoittautunut sitkeäksi vastustajaksi. Omikronmuunnos on nostanut koronatartuntojen määrän maailmassa uuteen ennätykseen.

Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty uskoo, että jatkon kannalta ratkaisevaa on rokotuskattavuus.

– Pandemia jatkuu suhteellisen vaikeana maissa, joissa rokotuskattavuus on alhainen, kunnes merkittävä osa väestöstä on sairastanut viruksen ja laumaimmuniteetti alkaa vähentää viruksen kiertoa väestössä, Hyöty ennustaa.

Koska rokotuskattavuus kuitenkin samalla paranee ympäri maailmaa, Hyöty uskoo, että vuodesta 2022 tulee maailmanlaajuisesti arvioituna helpompi kuin mennyt vuosi. Suomen osalta parannusta on rokotusten ansiosta luvassa roimasti.

– Koronapandemia saadaan suurelta osin hallintaan Suomessa vuoden 2022 aikana. Viruksen kierto väestössä vähenee ja sairaalahoitoa vaativat infektiot vähenevät, Hyöty ennakoi.

Hyöty uskoo, että markkinoille saadaan uusia rokotteita, jotka on räätälöity omikronia ja muita mahdollisia virusmuunnoksia vastaan. Niiden myötä laajamittaisista suluista ja koronarajoituksista päästään hänen arvionsa mukaan Suomessa eroon.

Hyöty arvioi, että pandemia jättää suomalaiseen elämäntapaan pysyviä muutoksia. Osa suomalaisista tulee jatkamaan vapaaehtoisesti maskien käyttöä ja etätyö jää osaksi muuttunutta työelämää.

Koska varsinkin kehitysmaiden koronatilanne helpottuu hitaammin, matkailurajoitukset jatkuvat. Moni maa tulee jatkossakin vaatimaan todistusta rokotuksista tai negatiivista testitulosta.

3. Virus määrää myös maailmantalouden tahdin

Maailman talouskehitys vuonna 2022 riippuu erityisesti koronapandemian suunnasta. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen hahmottaa kehitystä kahden skenaarion avulla.

Optimistisessa kehityskulussa oletuksena on, että virus kuormittaa yhteiskuntaa aiempaa vähemmän.

– Digitaaliset työkalut ovat tulleet enemmän elämäämme, ja niistä on myös tullut uusi tapa toteuttaa erilaisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, Hiltunen arvioi.

Hiltusen mukaan tämä kehitys tekee ihmisistä aiempaa tasa-arvoisempia. Digitaaliset työkalut ja palvelut parantavat esimerkiksi syrjäseutujen asukkaiden elämää.

Myönteisessä skenaariossa talous elpyisi Suomessa ja muualla.

Jos koronavirus kuitenkin tuottaa yhä uusia mutaatioita, jotka kiertävät rokotteiden suojaa, tai rokotteiden saatavuus ei parane, voi tulevaisuus olla monessa suhteessa synkempi.

Hiltunen ennakoi, että siinä tilanteessa koronarajoitukset aiheuttaisivat närää ja vastarintaa.

– Pandemiaväsymys näkyisi yhä enemmän mielenterveysongelmien kasvuna ja esimerkiksi lakkoiluna ja mielenosoituksina, Hiltunen uskoo.

Kaikki kansainvälinen toiminta vaikeutuisi, kun rajoja suljettaisiin, mikä johtaisi joidenkin tuotteiden toimitusvaikeuksiin.

– Vaikean tautitilanteen vuoksi talous taantuisi ja työttömyys lisääntyisi. Tilanne lähtisi purkautumaan vasta kun laumasuoja saavutettaisiin, Hiltunen arvioi.

Hiltunen uskoo, että vuosi 2022 tulee olemaan jotain näiden kahden polun väliltä. Sekä ihmisten että organisaatioiden kannattaisi hänen mukaansa kuitenkin varautua myös siihen huonompaan vaihtoehtoon.

– Tämän vuoksi aikoinaan säästettiin rahaa sukanvarteen, niitä pahoja päiviä varten, Hiltunen muistuttaa.

Taloudessa tapahtuu kuitenkin myös koronaviruksesta riippumatta. Turkkilainen tulevaisuudentutkija Ufuk Tarhan arvioi, että muutostahti taloudessa ja laajemmin koko yhteiskunnassa tulee nopeutumaan.

– Ihmiskunta kiihdyttää lähtökuopista juoksuvauhtiin, Tarhan visioi.

Tarhan povaa alkavan vuoden aikana menestystä kryptovaluutoille ja muutenkin lohkoketjuteknologialle. Lisäksi uusiutuva energia tulee hänen mielestään olemaan vuonna 2022 keskeinen talouden moottori.

4. Lämpötila voi notkahtaa, mutta ilmastonmuutos jatkuu vääjäämättä

Vain ensi vuotta katsomalla on vaikea saada otetta pitkäaikaisista kehityskuluista, kuten ilmastonmuutoksesta. Joka tapauksessa ilmastonmuutos etenee vääjäämättä myös alkavana vuonna, sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu.

– Ilmastonmuutos ei ole vuoden vaihtuessa hävinnyt mihinkään. Koronakriisi ei tehnyt siihen kummoistakaan vaikutusta, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

Sään vaihtelut ovat eri asia, ja alkuvuodesta maailmalla on Rantasen mukaan todennäköisesti hiukan viime vuosia viileämpää. Syynä on niin sanottu la niña -ilmiö, tuulten ja merivirtojen tilapäinen muutos Tyynellämerellä.

– Siksi odotetaan, että maapallon keskilämpötilat eivät tee uusia ennätyksiä, Rantanen sanoo.

Vaikka uusia lämpöennätyksiä ei tehtäisi keskimäärin yhtä paljon kuin viime vuosina, Rantanen odottaa vuoden 2022 osuvan mittaushistorian 5–10 lämpimimmän vuoden joukkoon.

Hän ennakoi pohjoiselle pallonpuoliskolle voimakkaita helleaaltoja, poikkeuksellisia rankkasateita ja muita sään ääri-ilmiöitä. Niiden yleistyminen on pitkäaikainen trendi.

Rantasen mukaan on kuitenkin mahdotonta tietää etukäteen, mitä alueita ääri-ilmiöt alkavana vuonna koettelevat, sillä maapallon sää on liian kaoottinen kokonaisuus pitkän tähtäimen ennusteelle.

5. Maailmankaikkeuden salaisuuksia paljastuu

Jouluna avaruuteen laukaistiin James Webb -avaruusteleskooppi, jolta odotetaan mullistavia löytöjä. Jos kaikkien aikojen suurin ja tehokkain avaruusteleskooppi saadaan toimimaan suunnitelmien mukaan, se pääsee täyteen vauhtiin loppuvuodesta.

Yksi tärkeä tutkimuskohde ovat eksoplaneetat eli aurinkokuntamme ulkopuoliset planeetat.

Avaruusteleskoopilla voidaan ensimmäistä kertaa tehdä suoria havaintoja eksoplaneettojen kaasukehien koostumuksesta, kertoo Helsingin yliopistossa työskentelevä tähtitieteilijä Mikko Tuomi.

Vastaan saattaa tulla myös maankaltaisia planeettoja.

– Vähitellen selviää, onko eksoplaneetoilla elämälle sopiva ilmakehä, jossa on happea ja vettä ja muita kemiallisia yhdisteitä, sanoo apulaisprofessori Abel Méndez, joka työskentelee Puerto Ricon yliopistossa Arecibossa.

Kaasukehän tutkimisen myötä päästään jyvälle jopa eksoplaneettojen vuodenaikojen vaihteluista ja sääilmiöistä.

Méndez kuitenkin toppuuttelee, että havaintojen varmistaminen voi kestää, joten suuryllätyksiä ei välttämättä ole luvassa vielä vuoden 2022 aikana.

Webb-avaruusteleskooppi toimii tavallaan myös aikakoneena, sillä sen avulla voidaan kurkistaa lähes maailmankaikkeuden alkuun.

– Se näkee tähtienvälisen pölyn läpi tekemällä havaintoja infrapuna-alueella varhaisen maailmankaikkeuden ensimmäisistä galakseista, Tuomi kertoo.

Näin vuonna 2022 päästään näkemään ainakin 13,5 miljardin vuoden taakse menneisyyteen.

Mitä mieltä olet asiantuntijoiden arvioista? Voit keskustella aiheesta 2. tammikuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kongressivaltauksesta omikroniin – Näistä 12 asiasta maailmalla vuosi 2021 muistetaan