Koronan päivittäiset tartuntamäärät ovat kasvaneet loppuvuodesta räjähdysmäisesti, ja etenkin pääkaupunkiseudulla tartunnanjäljitys on tullut liki mahdottomaksi.
Helsingin epidemiologisen toiminnan infektiolääkäri Terhi Heinäsmäki ja Espoon terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen kertovat, että uusia tartuntoja kirjataan nyt niin paljon, ettei jäljitys pysy perässä.
Taudin laajasta leviämisestä kertoo se, että Paanasen mukaan jopa 90 prosenttia tartunnan lähteistä jää tuntemattomaksi.
Helsingissä tartunnanjäljittäjiä on tällä hetkellä vajaat sata, ja ylimääräistä henkilökuntaa silloin tällöin. Espoossa jäljitystä tekee noin 150 henkilöä, mutta Paanasen mukaan kasvaneisiin tapausmääriin vastaaminen vaatisi yli 400 jäljittäjää pelkästään Espoon alueelle.
– Tällä hetkellä arviolta puolet jäljitetyistä saa soiton vasta sen jälkeen, kun se itse eristys on jo päättynyt. Teemme siis paljon tällaista jälkikäteistä toteamista, joka ei auta epidemian torjunnassa lainkaan, Paananen kertoo.
Myös Heinäsmäki arvioi, että laajamittaisesta jäljityksestä ei vallitsevassa epidemiatilanteessa ole juuri hyötyä, mutta se kuluttaa paljon resursseja.
Edellisen suuren tartunta-aallon aikana Helsingissä työskenteli nelisensataa tartunnanjäljittäjää, mutta resursseja on sittemmin nipistetty muuhun toimintaan. Rokotteet ovat muuttaneet arviota jäljityksen tarpeesta.
– Meillä on hyvä rokotuskattavuus ja rokote suojaa vakavilta taudeilta. Laaja tartunnanjäljitys on nyt lääketieteellisesti aika turhaa, Heinäsmäki sanoo.
Voisiko työvoimaa siirtää jäljityksestä rokotuksiin?
Jäljitystä tarvitaan yhä etenkin riskiryhmien suojelussa. Helsingissä ja Espoossa katse kohdistetaan erityisesti sosiaali- ja terveysalaan sekä hoivakoteihin.
– Sote-alan ammattihenkilöstö ja kaikista hauraimmat ihmiset, nimenomaan hoivakodeissa, ovat ehdottomasti ykkösprioriteetti. Tällä hetkellä ei hirveän paljon muuta pystytä tekemäänkään, Heinäsmäki toteaa.
Myös rokottamattomat ovat jäljityksen kannalta tärkeä ryhmä, ja altistuneille pyritään soittamaan mahdollisimman pian.
Koronaepidemian hoitaminen on nollasummapeliä. Samalla, kun sadat työntekijät – myös terveydenhuoltollon ammattilaiset – jatkavat jäljitystä pääkaupunkiseudulla, on rokotuksissa ja perusterveydenhuollossa pulaa työvoimasta.
Paanasen mielestä laajasta tartunnanjäljityksestä pitäisi luopua yhteisesti.
– Jäljitystä on realistista jatkaa lähinnä korkean riskin kohteissa riskiryhmien suojelemiseksi.
Näytteenotto, rokottaminen, jäljittäminen, rajaterveystoimet ja koronapotilaiden hoito käyttävät pitkälti samaa henkilökuntaa. Pääkaupunkiseudulla ajatellaan, että olisi tarkoituksenmukaisinta kohdentaa voimavarat rokottamiseen ja varautua sairaalapotilaiden määrän kasvuun.
Missä laajamittaisen jäljityksen loppumisesta sitten päätettäisiin? Paanasen mukaan linjanvedot päätöksenteossa eivät ole selkeitä.
– On vähän epäselvää, kenen aloitteesta tartunnanjäljityksen rajaamista tehtäisiin. Meillä on valmius nopeastikin siirtää painopistettä voimakkaammin rokotuksiin ja toki olemme sitä jo tehneet.
STM:n ja THL:n lausunnot ohjaavat kuntia, joiden vastuulla jäljitys on, mutta kunnilla on myös mahdollisuus itse tarpeen mukaan ohjata henkilöstön siirtymistä.
Miten toimia nyt, jos epäilee altistuneensa tai saa positiivisen testituloksen?
Korona kehittyy oireiseksi 2–5 vuorokauden aikana ja voi tarttua jo 1–2 päivää ennen oireita. Jos testiin pääsyssä on 3–4 päivän viive ja vastauksessa menee 16 tuntia, niin tauti on ehtinyt parhaassakin tapauksessa levitä, ennen kuin taudinjäljittäjä pääsee väliin.
Jäljityksessä saataisiin selville vain lähimmät kontaktit, eikä se Heinäsmäen mukaan juuri hätkähdyttäisi omikronia, joka leviää hyvin myös muissa sosiaalisissa tilanteissa. Etenkin lieviä omikrontapauksia on nyt liikkeellä laajasti.
Tartunnanjäljitys vaatii myös tiedon tartunnasta. Se ei istu yhteen sairaanhoitopiirin tuorempien suositusten kanssa: jos olet rokotettu, sinulla ei ole riskitekijöitä, etkä ole sote-työssä, niin lieviä oireita ei tarvitse välttämättä testata.
Jos siis nyt saa tiedon altistumisesta, kotitesti näyttää kahta viivaa tai tunnet olosi oireilevaksi, miten pitäisi toimia?
Heinäsmäen mukaan Helsingin kaupungin verkkosivuilla on ohjeita oikein toimimiseen, jos epäilee altistuneensa.
Jos taas pcr-testi antaa positiivisen tuloksen, kilahtaa puhelimeen tekstiviesti, jossa on linkkinä tietoa sisältävä sähköinen lomake. Lomakkeella myös kerätään sairaanhoidolle tietoa altistuneista ja heidän terveydentilastaan.
Lisäksi Heinäsmäki kehottaa yhä rokotteiden ottamiseen.
– Korona on edelleen vaarallisin niille, joilla ei ole rokotusta. Omikronin leviäminen ei myöskään ole merkki siitä, etteikö rokotei toimisi: se estää yhä tehokkaasti vakavia tautitapauksia.
Päivittyvää tietoa koronaviruksesta löydät täältä:
Päivitämme tähän juttuun uusimmat tiedot koronavirustilanteesta maailmalta ja Suomesta
Lue myös:
Koronaviruksen omikronmuunnos nyt valtavirus Varsinais-Suomessa – koronatapauksia todetaan nyt maakunnassa eniten koko pandemian aikana
Pyöriikö Suomi, jos omikron kaataa joukoittain väkeä sairasvuoteelle? Näin ruokakaupat, pelastuslaitokset ja jätehuolto varautuvat