Koronatartuntojen määrä on rikkonut joulukuussa toistuvasti ennätyksiä.
Siinä missä sairaalat ovat lujilla potilasmäärien kanssa, myös yhteiskunnan muiden ydintoimintojen, kuten ruokakauppojen, teiden aurauksen tai pelastustoimen pitää pyöriä – tarvittaessa ympäri vuorokauden. Kaupoista pitää saada ruokaa, jäteastiat täytyy tyhjentää ja paloautojen on tärkeää saapua apuun tosipaikan tullen.
Mutta miten käy, jos helposti tarttuvan omikronmuunnoksen aalto pyyhkäisee rajoituksista huolimatta Suomen yli lähiviikkoina?
Logistiikka on kriittiisin osa kaupan tuotantoketjua
Ruokakaupoissa joulu on vuoden vilkkainta aikaa, ja samalla ruuhkaisinta.
Keskossa omikronmuunnokseen on varauduttu samaan tapaan kuin koronavirukseen koko pandemian ajan: suojaamalla henkilökuntaa ja asiakkaita virukselta, kertoo ketjujohtaja Ari Sääksmäki.
– Keskeistä on, että näitä toimenpiteitä jaksettaisiin edelleen noudattaa.
Iso osa yhteiskunnan ydintoiminnoista on sellaisia, että niiden merkityksen huomaa usein vasta silloin, jos niissä ilmenee ongelmia.
Logistiikka eli tavaroiden hankkiminen ja kuljettaminen kauppoihin on Sääksmäen mukaan koronariskin suhteen kaikkein kriittiisin osa kaupan toimintaa.
– Muun muassa ulkopuolisten vierailut on kielletty logistiikassa, työvuoroja on jaksotettu niin, että mahdolliset altistumiset rajoittuisivat mahdollisimman pienelle joukolle, käytetään suojaimia koko työvuoron ajan, Sääksmäki luettelee.
Tähän asti koronaa on Sääksmäen mukaan ollut Keskossa verrattain vähän. Myös kaupan työntekijöiden osalta on varauduttu joukkosairastumisiin.
– Jos joukkosairastumisia tulee, pystytään nopeasti kouluttamaan uutta henkilöstä näihin tilanteisiin.
– Kyllä joulu saadaan läpi vietyä, Sääksmäki vakuuttaa.
Palopäällikkö: Apu tulee jouluna, kun 112 soi
Omikronmuunnokselta ei ole Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoskaan kokonaan onnistunut välttymään.
Länsi-Uudellamaalla karanteenissa tai sairauslomilla oli torstaina parikymmentä henkeä, mutta pelastuslaitoksissa oli työvuorossa silti määritelty vähimmäismäärä eli 85 henkeä, kertoo palopäällikkö Juha Rajala.
Tilanne ei vaikuta joulun pelastustöihin, sillä kokonaisvahvuus Länsi-Uudellamaalla on noin 400 henkeä.
– Olemme joulunpyhinä normaalisti valmiudessa, ja apu tulee. Jos 112:een joutuu joulunpyhinä soittamaan, täältä tullaan hätiin, Rajala kertoo.
Jos omikron leviäisi pelastuslaitoksen henkilöstöön, ensimmäiseksi soitettaisiin ihmisiä ylitöihin.
– Aika paljon on jouduttukin ylitöitä teettämään. Se on ensimmäinen ja helpoin asia joka voidaan toteuttaa. Jos asema jää vajaalle, sitten ajetaan vajaalla yksiköllä ja apu tulee perille niinkin, Rajala kertoo.
Pelastuslaitoksilla on varauduttu koronaan eri tavoin keväästä 2020 asti eli siitä saakka, kun pandemian levisi Suomeen.
Silloin alettiin suunnitella toimintaa pahimman skenaarion varalle.
Vaikka pelastuslaitokselle tulisi laaja joukkoaltistuminen, asemat pidettäisiin auki niin kauan kuin mahdollista. Tarvittaessa on mahdollista vähentää pelastusyksiköissä olevien työntekijöiden määrää neljästä kolmeen.
– Aina voi tiputtaa yhden, sillä selvitään vielä, vaikka yksikkö ei ole silloin säännösten mukaisesti savusukelluskelpoinen.
– Sitten viereiseltä asemalta mahdollisimman nopeasti toinen yksikkö apuun, niin saadaan toiminta alkuun. Vajaallakin yksiköllä pystytään tekemään jotain niin, että avuntarvitsija saa avun, Rajala sanoo.
Rajalaa pandemian jatkuminen myös huolestuttaa.
– Toistaiseksi rivit pitävät, mutta totta kai huolta herättää ihan ensihoitajien ja pelastajien turvallisuus ja jaksaminen. Tämä on kestänyt kauan, ylitöitä teetetään paljon, ja porukat rupeavat pikku hiljaa väsymään, Rajala pohtii.
Jätehuollossa on oltu koronavalmiudessa kaksi vuotta
Miljoonan ihmisen jätehuollosta pääkaupunkiseudulla vastaavassa HSY:ssä työ jatkuu kuten tähänkin asti, tarkkoja käytäntöjä noudattaen.
Kuljetuspalveluiden käyttöpäällikkö Juho Nuutinen sanoo, että omikronmuunnoksen laajempi leviäminen herättää ajatuksia henkilöstön riittävyydestä, mutta ei vielä kovinkaan suurta huolta.
– Tällä hetkellä ei ole mitään syytä katsoa jotenkin pelokkaasti tulevaisuuteen. Meillä autot pyörii ja jäte kulkee eli kaikki on siinä mielessä hyvin tulevia joulunpyhiä ajatellen
HSY tarjoaa vesi- ja jätehuollon palveluita noin miljoonalle ihmiselle. Omaa väkeä on 700–800 työntekijää, minkä lisäksi kuljetuspalveluita ostetaan alihankintana.
Kaikki mahdollinen työ tehdään jo nyt etänä, mutta jäte- ja vesihuollossa käytännön työ tehdään paikan päällä.
Koronan kanssa on pitänyt olla valmiudessa jo kohta kaksi vuotta. Tiimit pidetään erillään, taukoja porrastetaan ja autojen sisätiloja desinfioidaan. Näin yritetään Nuutisen mukaan välttää laajempaa karanteenikierrettä.
– Joukon pienentäminen ja kohtaamisten vähentäminen ovat oikeastaan ainoat asiat, joita käytännön elämässä pystyy tekemään, Nuutinen sanoo.
Voit keskustella jutusta 24.12. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Hallitus vetää hätäjarrusta, yli 5-vuotiaiden rokottaminen alkaa
Analyysi: Hätäjarrussa on kyse myös kriisiviestinnästä, eikä se välttämättä ole työkalun tehottomin puoli
Kun pääministeri Marin oli puhunut televisiossa kello 23, alkoi ravintoloitsija Henry Olanderin ja hääparien uneton yö