Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) viime päivien tiedotustilaisuuksissa oli eroja, kun puhe kääntyi hätäjarrun käyttöön.
Marin puhui myöhään tiistai-iltana, että hallituksen uusissa rajoitustoimissa on hätäjarrun piirteitä. Pääministeri viittasi muun muassa koronapassin panemiseen jäähylle anniskeluravintoloissa.
Kiuru puolestaan linjasi keskiviikkoaamuna, että uudet rajoitustoimenpiteet käytännössä käynnistävät hätäjarrumekanismin. Ravintolarajoitusten lisäksi työkalupakista löytyvät rajatarkastukset sisärajoilla ja alueiden ohjaaminen entistä tiukempiin kokoontumisrajoituksiin.
Ministeri Kiuru totesi, että juuri nyt kaikki mekanismin kriteerit täyttyvät. Mekanismin kriteereitä ovat muun muassa pahentunut epidemiologinen tilanne, sairaaloiden ylikuormittuminen, heikentynyt rokotevaste tai uuden virusmuunnoksen riski.
Demariministereiden sävyeroista huomaa, että hätäjarrusta on tullut usein toisteltu sana, jonka sisällöstä on vaikea päästä perille. Tämä ei silti tarkoita, että hätäjarru olisi tehoton.
Hätäjarru on myös viestinnällinen työkalu
Hätäjarrumekanismista puhuttaessa viitataan yleensä sosiaali- ja terveysministeriön muistioon.
Muistiossa kerrotaan muun muassa siitä, että hätäjarrun nimissä voidaan järjestää koulujen opetusta etänä, panna koronapassi jäähylle, lisätä rajoilla testaamista ja julistaa viimeisenä keinona poikkeusolot.
Hätäjarrun keskeinen ajatus on, että eri hallinnonalojen virkamiehet tarkkailevat koronatilannetta ja keksivät tehokkaimmat keinot puuttua tilanteeseen.
Sinänsä hätäjarrun nimissä määrätyissä rajoituksissa ei ole mitään uutta, ja niitä on nähty koko koronakriisin ajan.
Hätäjarrussa onkin kyse myös viestinnällisestä työkalusta, jolla ihmisten kriisitietoisuutta saadaan kasvatettua.
Eikä tämä ole lainkaan tehoton keino, jos ajatellaan kriisin vaiheita tähän asti. Suomi on selvinnyt verrattain hyvin koronapandemian kourissa, koska ihmiset ovat vaikeina hetkinä muuttaneet käyttäytymistään.
Terveysviranomaiset ovatkin kiitelleet kansalaisia siitä, että nämä ovat ottaneet rajoitukset tosissaan. Hallituksen ei ole tarvinnut turvautua ulkonaliikkumiskiellon kaltaisiin rajoituksiin.
Mutta miten ihmiset jaksavat noudattaa koronatoimia kriisissä, joka on kestänyt jo kaksi vuotta? Tähän tuskin kenelläkään on vastausta.
Hätäjarru voi tarkoittaa myös uusia rajoituksia
Hätäjarrumekanismi tuli suomalaisen politiikan sanastoon syyskuun alussa, kun hallitus linjasi uudesta koronastrategiasta.
Strategian keskeinen ajatus oli ohjata sitä, miten hallitus luopuu rajoituksista, kun yli 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on saanut kaksi koronarokotusta.
Monista rajoituksista kuitenkin luovuttiin jo ennen kuin tuo rokotuskattavuuden rajapyykki saavutettiin.
Vapautumisen hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö pohti myös uusia uhkia. Niitä olivat tartuntatilanteen heikkeneminen ja uusi virusmuunnos, joka voi läpäistä rokotesuojan.
Virkamiehet ajattelivat, että tällaisessa tilanteessa hallituksen tulisi ohjata alueita ottamaan aiempaa kovempia rajoituksia käyttöön.
Keskeisenä mittarina olisi varsinkin osasto- ja tehohoidon kuormittuminen, josta lääkärit ovatkin viime viikkoina esittäneet huolensa.
Sairaanhoidon kuormitus on noussut entistä merkittävämmäksi epidemiamittariksi. Tartuntamääriä ei ole haluttu enää tarkkailla silmä kovana, sillä rokotukset ovat suojanneet useita tartunnan saaneita vakavalta koronataudilta.
Hätäjarrun sisältö voi kuitenkin vielä muuttua totutusta, koska sen nimissä voidaan jatkossa esitellä ennalta tuntemattomia rajoitustoimia.
Eri ministeriöistä koostuvalle virkamiestyöryhmälle on annettu tehtäväksi pohtia tautilanteen esille nostamia ongelmia ja parhaita ratkaisuja niihin.
Tämä on varmasti viisasta, koska kahden vuoden aikana koronavirus on päässyt yllättämään maailman moneen kertaan.
Lue lisää:
Hallitus vetää hätäjarrusta, yli 5-vuotiaiden rokottaminen alkaa, rokotusten ikäkohtainen järjestys poistuu – lue tärpit hallituksen infosta
Yle seurasi Marinin tiedotustilaisuutta: Ravintoloiden anniskelu loppuu ensi tiistaista alkaen jo kello 17, perusopetus ja toinen aste pysyvät lähiopetuksessa, sisärajavalvonta tiukkenee
Hallituksen uusi koronastrategia tähtää Suomen avautumiseen pian – valtakunnalliset toimet loppuvat, alueiden rooli kasvaa
Teholla 63 koronapotilasta – tehohoidon koordinaattorit: Hallituksen tehtävä rajuja päätöksiä ja heti