Kolmatta koronarokoteannosta tarjotaan ihmisille nyt yhä kiihtyvällä tahdilla. Rokoteannosten välistä aikaa lyhennetään, ja terveysala etsii jatkuvasti lisää rokotushenkilökuntaa.
Samalla tehosterokote herättää kysymyksiä.
Kokosimme tähän juttuun pääasiat kolmannesta rokoteannoksesta ja vastaukset siihen, miksi terveysalan ammattilaiset kehottavat sen ottamaan.
Kysymyksiin vastaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
Miksi kolmatta rokoteannosta tarjotaan?
Aiemmista rokoteannoksista saatu suoja tartuntaa vastaan heikkenee jo kuuden kuukauden sisällä, varsinkin yli 60-vuotiaiden ja riskiryhmäläisten kohdalla. Valtaosalla väestöstä suoja vakavaa koronatautia vastaan säilyy pidempään.
Vähemmillä rokotemäärillä vasta-ainetasot ovat alhaisemmat. Silloin todennäköisyys sairastua ja levittää virusta pidempään on suurempi. Kolmannella rokoteannoksella jarrutetaan omikronin leviämistä.
Kolmas annos ei täysin estä viruksen saamista, mutta sen avulla taudin sairastaa todennäköisemmin lievänä. Mitä vähemmän omikron aiheuttaa vakavia oireita, sitä vähemmän sairaalat kuormittuvat.
Meillä on alustava tieto Iso-Britannian tehotutkimuksesta, että toisen rokotuksen saaneista yli puolet tulee saamaan lievän omikroninfektion ilman varotoimenpiteitä. Kolmannen annoksen kohdalla tietoa ei vielä ole.
Mitä eroa on kolmesti, kahdesti, yhdesti tai ei lainkaan rokotetuilla?
Kolmannen rokotteen vastikään saanut erittää ja levittää virusta todennäköisesti vähemmän kuin muut. Useammin rokotettu saa vakavia oireita epätodennäköisemmin. Suojateho paranee joka rokoteannoksella.
Edelleen on niin, että ilmaantuvuusluvut infektion, sairaalahoidon, tehohoidon ja kuolemien kohdalla ovat huomattavasti pienemmät rokotetuilla kuin rokottamattomilla.
Onko kolmas rokote samaa ainetta kuin aiemmat rokotteet?
Valmiste on sama kuin mitä käytetään ensimmäiseen ja toiseen annokseen, mutta sillä erolla, että Modernan rokotetta annetaan vain puolikas, myyntiluvan mukainen annos, 50 mikrogrammaa.
Lääkevalmistajat ovat tekemässä omikroniin räätälöityjä rokotteita, mutta niitä ei vielä ole käytössä. Valmistajien mukaan heillä kestää yhteensä noin sata vuorokautta saada tämä mrna-rokote valmiiksi.
Myös se vaikuttaa, kuinka paljon lisätietoa lääkeviranomaiset tarvitsevat, että he voivat antaa ehdollisen myyntiluvan.
Omikroniin suunnattua rokotetta ovat ilmoittaneet tekevänsä ainakin lääkeyhtiöt BioNtech-Pfizer, Moderna ja Janssen. Todennäköisesti moni muukin valmistaja tätä miettii tai tekee.
Onko rokotevälien lyhentämisestä hyötyä?
Tutkimusten mukaan mitä pidempi rokoteannoksen väli on, sitä voimakkaampi vaikutus tehosteannoksella on, ja sitä pidempikestoisempi suoja syntyy.
Sen vuoksi aikaisempi suosituksemme oli, että kolmatta annosta ei pidä antaa ennen kuuden kuukauden taukoa.
Nyt kun halutaan mahdollisimman nopeasti suoja myös tartuntoja vastaan, on aikaväliä pudotettu jopa kolmeen kuukauteen.
Sitä ei vielä tiedetä, kuinka lyhytaikaiseksi kolmen kuukauden välein annettu tehosteannos jää vaikutukseltaan.
Mitä seuraa, jos kolmannen rokotteen saaminen venyy?
Riippuu siitä, onko ihminen iäkäs tai terve vai ei. Kaikkein tärkeintä on sairaaloiden kuormituksen näkökulmasta saada kolmannet rokoteannokset yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille. Annokset pitää priorisoida heille.
Kolmannen annoksen viivästyminen nuoremmilla ei ole niin katastrofaalista, jos henkilö saa omikronin lievän version, jonka voi sairastaa kotona. Sillä voi toki olla vakavia seuraamuksia yhteiskunnan kannalta, jos monet terveydenhuollon ja muut ammattilaiset sairastuvat lievästikin, eivätkä pääse töihin.
THL on jatkuvasti korostanut, että yli 60-vuotiaiden ja riskiryhmäläisten rokottaminen ei saa hidastua siitä, että rokotetaan nuorempia ja terveitä. Myöskään 5–11-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokottaminen ei saa hidastaa vanhemman väen rokottamista, koska nuoret sairastavat taudin yleensä lievempänä, eivätkä näin kuormita sairaaloiden kapasiteettia.
Oppiiko keho rokotteista vai joudutaanko joka annoksen kohdalla aloittamaan alusta?
Keho oppii. Elimistön immuunivaste kypsyy näiden annosten välillä. Ensimmäisen annoksen vaikutus jää aika lyhytaikaiseksi vaikka vastustuskyvyllinen muisti syntyykin. Toisella annoksella kehon immuunijärjestelmä oppii lisää.
Kolmannella annoksella saadaan kehon vastustuskyky tehostettua vielä paremmin, varsinkin jos rokotteiden aikaväli on riittävän pitkä.
Vasta-aineiden osalta tämä ei täysin päde, koska vasta-aineilla on tietty puoliintumisaika. Toki jos vasta-aineet saadaan hyvin korkealle nostettua, niin sieltä alas tuleminen kestää pidempään.
Emme vielä tiedä, kuinka pitkään kolmannen annoksen antamat vasta-aineet säilyvät riittävällä tasolla. Toive on, että ne pysyvät siellä pidempään kuin toisen annoksen jälkeen. Tämän suuntaisia tuloksia on saatu Iso-Britanniasta, jossa vielä 2,5 kuukautta kolmannen annoksen jälkeen suojateho omikronin lievää tautia vastaan oli noin 75 prosenttia.
Joudutaanko rokoteannoksia ottamaan aina lisää?
Riippuu siitä, kuinka paljon koronavirus muuntuu tulevaisuudessa. Jos tulee uusia variantteja, jotka pystyvät väistämään immuniteetin, herää useita kysymyksiä: tarvitaanko tietyille varianteille räätälöityjä rokotteita? Tarvitaanko niitä kaikille, vai vain riskiryhmille?
Suomessa suosittelemme jo neljättä annosta vakavasti immunipuutteisille. Heillä neljäs annos on tutkimusten mukaan nostanut vasta-ainemääriä paljon. Aika näyttää, mikä on neljännen annoksen tarve terveille ihmisille.
Mitä haittoja kolmannesta rokoteannoksesta voi olla?
Haitat ovat hyvin samanlaisia kuin ensimmäisen ja toisen annoksen kohdalla. Yleisimpiä ovat pistospaikan kipu, turvotus, kuumotus, punotus, lihassärky, kuume ja väsymys, jotka ovat kaikki ohimeneviä muutamassa päivässä.
Alle yhdellä sadastatuhannesta ihmisestä on todettu allergisia reaktioita. Sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksia on todettu yhdellä sataatuhatta tai miljoonaa rokotettua kohden riippuen iästä ja sukupuolesta.
Kolmannen rokotteen kohdalla oireita on raportoitu hieman vähemmän kuin aiempien annoksien kohdalla. Haittavaikutukset eivät merkitsevästi ole vaihdelleet sen mukaan, monesko rokoteannos on otettu.
Voit keskustella aiheesta 23.12.2021 kello 23 saakka.
Lue myös:
Rokottajista on pulaa kaikkialla – Helsinki sallii koronarokotusten jakamisen yksityisillä työterveysasemilla
Koronarokotteiden avulla saatettiin välttää lähes 1 500 suomalaisen kuolema
WHO: Koronapandemiasta päästävä eroon ensi vuoden loppuun mennessä