Media-alalla toimiva Emilia Huttunen lähettää kahta koululaista vuoden viimeiselle koulumatkalle ennen joululomaa. Käy ilmi, että bussikortteja pitää ladata, ja pian äidillä onkin kolme puhelinta edessään. Hän kirjautuu nopeasti eri tileille saadakseen lapsille bussiliput. Paikallinen bussifirma on ilmoittanut, ettei se ota käteistä vastaan koronatilanteen vuoksi.
Tämä on yksi esimerkkki, että äidin pitää nopeasti ratkaista koronapandemian mukanaan tuomia uusia tilanteita.
Huttunen koki, että varsinkin koronakeväänä 2020 heidän perheessään lastenhoito ja kodin pyörittäminen jäivät pitkälti hänen vastuulleen. Kaksi perheen koululaista kävi etäkoulua, ja äidin piti auttaa heitä. Kolmas lapsi oli vauvaikäinen.
– Kaverisynttärit jäivät järjestämättä. Makuuhuoneesta tehtiin minulle työhuone, mutta uusi vauva tarvitsi sen huoneen. Nyt yritän selviytyä täällä olohuoneessa. Istun läppäri sylissä olohuoneen sohvalla ja teen töitä usein siinä.
Hän on pyytänyt apua arkeensa. Lastenhoitaja käy pari kertaa viikossa auttamassa, jotta äiti saa keskittyä omiin töihinsä.
– Koululaiset jo ymmärtävät, että äiti tekee hommia vielä heidän koulupäivänsä jälkeenkin. He jopa viihdyttävät taaperoa. Pienet tönäisevät läppärin pois ja tulevat itse syliin.
Jouluna on tärkeintä, että kaikki ovat yhdessä. Lapset ovat jo koristelleet upeasti olohuoneessa välkehtivän kuusen.
Perheet organisoivat arkensa uudelleen
Koronapandemia mullisti monen kodin arjen keväällä 2020. Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin.
Tieto perustuu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa käynnissä olevan tutkimushankkeen tuloksiin. Tavoitteena on selvittää, millaista korona-arki on lapsiperheissä.
Sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salin on projektin vastuullinen johtaja. Hän kertoo, että äidit erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan.
– Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen. Osasta heistä tulikin korona-arjen projektipäälliköitä.
Jos vain äiti jäi kotiin, hänen vastuulleen jäi tukea etäkoululaista ja lasta, joka tuli päiväkodista kotiin. Samalla hänen täytyi tehdä omat työnsä ja hankkia koko perheelle lounasruokaa.
Tutkijat muistuttavat, että tutkimukset tehtiin nettikyselyllä. Valtaosa vastaajista on naisia ja he ovat suhteellisen korkeasti koulutettuja. Tutkimus ei ole täysin kattava otos suomalaisista lapsiperheiden vanhemmista.
Oma työtila vaikka saunasta
Turun yliopiston tutkimukseen vastanneet kertoivat luovista ratkaisuistaan etsiä tiloja eri perheenjäsenten päivittäisiin tarpeisiin. Yliopistonlehtori Milla Salin kertoo, sauna käyttö oli monelle sopiva ratkaisu.
– Suomalaiset ovat luovia ja saunassa on rauhallista, kun vetäisee oven kiinni. Tietenkin nettiyhteys täytyy olla hyvä. Osalla perheistä oli valmiita työtiloja. Niitä voitiin tehdä keittiöstä ja makuuhuoneista.
Hyvinvointivaltion merkitys nousi Salinin mukaan enemmän esiin. Perheet alkoivat pitää arvossa päiväkoteja ja esimerkiksi kouluruokaa, jota muuten pidetään itsestäänselvyytenä.
– Pienempien lasten oli jonkin verran vaikeaa hahmottaa, että vanhemmat olivat kotona, mutta eivät välttämättä lasten käytettävissä ja valmiina leikkimään heidän kanssaan.
Osassa perheitä vastuunjako toimi
Osassa perheitä onnistuttiin jakamaan lisääntynyttä hoivavastuuta vanhempien kesken tasaisemmin sekä takaamaan molemmille vanhemmille tasa-arvoinen mahdollisuus jatkaa työntekoa muuttuneessa tilanteessa.
– Luulen, että kyse ei ole vain sukupuolesta, vaan oli kyse siitä, kenen oli mahdollista siirtyä ja keitä oli pakotettu siirtymään etätöihin. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat siirtyivät kotiin ja keskusteltiin vastuun jakamisesta, pystyttiin takaamaan kummallekin vanhemmalle mahdollisuus tehdä myös omaa työtä, kertoo Milla Salin.
Vanhemmat tekivät myös joissakin perheissä lukujärjestyksiä, joihin koottiin pakolliset palaverit ja esimerkiksi lasten etäkoulutunteja. Näin pystyttiin jakamaan työ- ja lastenhoitovuoroja lukujärjestyksen perusteella.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 23.12. kello 23.
Lue lisää:
Yli miljoona suomalaista työskennellyt etänä – missä etätyöehdoista pitäisi päättää?
Opetusministeri Andersson: kunnat voivat pidentää koulujen joululomaa tarvittaessa – OAJ suosittelee mieluummin etäopetusta