Ylen aamussa torstaina keskustelleet kansanedustajat Aki Lindén (sd.), Kai Mykkänen (kok.) ja Hanna Kosonen (kesk.) pitävät hallituksen aikeita lisätä koronarokotusten vauhtia tervetulleina.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi Ylen A-studiossa tiistaina, että rokotusvauhdin kiihdyttämiseksi rokotustalkoisiin kutsutaan apuun niin eläköityneet terveydenhuollon ammattilaiset, opiskelijat, lähihoitajat, järjestöt kuin Puolustusvoimatkin.
Oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan omikronin levitessä rokotustyövoiman saamisella on kiire.
– Asetus pätevyysvaatimusten joustavoittamisesta rokotteen antajien kohdalla pitäisi saada todella nopeasti voimaan. Missä hallituksen asetus on? Jos se edellyttää eduskunnan jälkitarkastusta, niin eduskunta on jäämässä joulutauolle, Mykkänen sanoo.
Päätöksiä rokottajien lisäkäsistä tarvitaan Mykkäsen mukaan vielä tällä viikolla, jotta Suomi voi ottaa harppauksen eteenpäin kolmansien annosten osalta pikaisesti.
– Eduskunta on käytössä siihen ja oppositio yhteistyöhön, jos nyt nopeasti toimitaan.
Opiskelijat saavat rokottaa
Jotta kuntien resurssit riittäisivät rokotusten toteuttamiseen, hallitus painottaa myös työterveyshuollon mukaantuloa.
SDP:n lääkäritaustaisen kansanedustajan Aki Lindénin mukaan olisi tehokkainta vuokrata yksityisen työterveyshuollon työntekijöitä kunnallisiin rokotuskeskuksiin.
– Ei ole kovin tehokasta, jos kiikutamme pienille työpaikoille kymmentä tai kahtakymmentä rokotetta. Yksityisen kumppanin käyttö tuottaa parhaan tuloksen, kun vuokraamme yksityistä työvoimaa kunnan järjestämiin massarokotustapahtumiin.
Rokotuspätevyys ei ole Lindénin mukaan ongelma varsinkaan sote-alan opiskelijoiden tai lähihoitajien suhteen.
– Opiskelijat saavat jo sijaisina toimiessaan automaattisesti rokottaa. Totta kai heidän osaamisensa täytyy varmistaa työpaikkakohtaisesti. Rokotustodistuksia olen itsekin aikanaan kirjoittanut johtavana terveyskeskuslääkärinä. Esimerkiksi lähihoitaja sai rokottaa, kun tehtiin työpaikkakoulutusta, Lindén sanoo.
Lindénin mielestä rokotuksiin voidaan saada työvoimaa myös kansallisen innostuksen ja vapaaehtoisuuden kautta.
– En nyt lupaa entisenä lääkärinä mitään, mutta saattaisi olla viisasta, jos olisin itsekin talkoissa mukana.
Tarvitaanko koronapassiin pian kolmannet rokotteet?
Keskiviikkoisessa A-studiossa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi, ettei kolmansilla rokoteannoksilla ole kiirettä. Kahden rokotteen suoja vakavaa tautia kohtaan on Nonyekin mukaan omikroninkin kohdalla hyvä.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR keskustelee rokotevälin lyhentämisestä silti tänään torstaina. Nohynek on KRAR:n sihteeri.
Keskustan kansanedustan Hanna Kososen mielestä kolmannet rokotteet pitää saada jakoon, koska kansainvälisten arvioiden mukaan toisen ja kolmannen annoksen väli tulisi olla viidestä kuuteen kuukautta.
– Se on myös suositus EU:n koronapassiin, että kuuden kuukauden sisään olisi kolmas rokote annettu. Tähän vetoaisin, että saataisiin nopeasti rokottamiset käyntiin.
Kososen mielestä ensimmäisten ja toisten annosten rokotuskattavuutta ei pidä nostaa tarjoamalla rokotettaville porkkanaa, kuten palkkioita.
– En ole innostunut palkkioasiasta. Oikea tieto on oleellista. Olisi tärkeää, että me kaikki ottaisimme rokotteet, jotta saisimme pidettyä Suomen auki ja että elämä pyörisi niin kuin joskus ennen.
Hätäjarrun painaminen lähenee
Omikronmuunnoksen räjähdysmäinen leviäminen monessa Euroopan maassa on nostattanut kysymyksiä siitä, voiko entuudestaan heikko Suomen koronatilanne pahentua entisestään lähiviikkoina.
Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä omikronin pelätään saavuttavan valtamuunnoksen paikan jopa tällä viikolla.
Pääministeripuolueen kansanedustajan Aki Lindénin mielestä Suomen koronatilanne vaatii pian paljon puhutun hätäjarrun vetämistä.
Hätäjarru tarkoittaisi sitä, että hallitus voisi asettaa valtakunnallisia rajoituksia alueellisten sijaan. Rajoitukset voisivat kohdistua esimerkiksi kokoontumiseen, tapahtumiin ja ravintoloihin ilman, että niitä pystyisi kiertämään koronapassilla.
– Nyt on kyllä kontakteja liikaa. Joko rajoitusten tai vapaaehtoisuuden kautta pitäisi pystyä vähentämään kontakteja, Lindén sanoo.
Voit keskustella aiheesta 17.12. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta