Etelä-Savon sote-kuntayhtymässä Essotessa ei toistaiseksi ole näköpiirissä uusia kiristyksiä alueellisiin koronasuosituksiin ja -rajoituksiin, mutta niitä harkitaan, jos tartunnat näyttävät lähtevän hallitsemattomaan kasvuun, arvioi johtajaylilääkäri Santeri Seppälä.

– Silloin pitää arvioida, täyttääkö alue leviämisvaiheen kriteerit, mutta tällä hetkellä ei sellaisessa tilanteessa olla.

Tiistaina iso osa Suomen väestöstä joutui jälleen palaamaan tiukempien koronatoimien piiriin, kun pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa palautettiin laaja etätyösuositus ja rokotussuojan tasosta riippumaton kasvomaskisuositus, joka koskee myös kouluja.

Tartuntamäärät Varsinais-Suomessa ovat noin kolminkertaisia ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 3,5-kertaisia verrattuna Essoten tartuntamääriin. Koronan aiheuttama sairaalakuormitus on kovassa kasvussa samaan aikaan kun talviajan muut taudit, kuten influenssa, alkavat painaa päälle.

"Emme ole lähteneet soutamiseen ja huopaamiseen"

Seppälä hieman oudoksuu sitä, että esimerkiksi kasvomaskien käyttöä koskevissa kansallisissa suosituksissa tehtiin aiemmin syksyllä muutoksia. THL antoi syyskuun lopussa ohjeistuksen, jossa alleviivattiin omaa harkintaa maskin käytössä, etenkin jos rokotussuoja on kunnossa.

– Oli se kummastuttava päätös, kun tartuntamäärät olivat kuitenkin melko korkealla.

– Etelä-Savo on ollut mielestäni johdonmukainen koko ajan, emmekä ole lähteneet isoon soutamiseen ja huopaamiseen. Kun kansallinen kasvomaskisuositus loiveni, me emme lähteneet loiventamaan sitä niin paljon, Seppälä sanoo.

Etelä-Savo ei kuitenkaan ole saari, joten Seppälän odotukset epidemiatilanteen kehityksen osalta ovat jossain määrin pessimistisiä. Valtakunnallisesti kasvavat tartuntamäärät heijastuvat väistämättä myös Etelä-Savoon.

– Vaatii terveydenhuollolta isoja ponnistuksia, että tilanne saadaan pidettyä täällä hallinnassa.

Tällä hetkellä Etelä-Savossa on koronan takia sairaalahoidossa korkeintaan yksittäisiä potilaita. Tapaukset ovat Seppälän mukaan painottuneet nuorempaan, harvoin sairaalahoitoa tarvitsevaan väestöön, ja korona kuormittaa siksi lähinnä perusterveydenhuollon palveluita.