Yhdysvalloissa rap-konsertissa kuolemantapauksiin ja loukkaantumisiin johtaneet tapahtumat ovat virittäneet keskustelua (houstonchronicle.com) ruuhkaisten massatapahtumien turvallisuudesta. Tapahtuneen saamaa huomioarvoa lisää se, että korona-aikana suurtapahtumia ei ole paljoakaan järjestetty.
Yleisesti ottaen ruuhkat ja tungokset ovat otollisia tilanteita niin rikoksille kuin onnetomuuksillekkin. Tärkein keino riskien välttämisessä on tapahtuman osallistujamäärän rajoittaminen. Toinen keskeinen ennaltaehkäisevä toimenpide ovat alueelle tuleville tehtävät turvatarkastukset.
Taskuissa kiellettyjä esineitä?
Mutta vaikka toisten vahingoittamiseen sopivien välineiden ja kiellettyjen aineiden kulkeutuminen tapahtuma-alueelle voitaisiinkin estää, ovat päihteet huomattava riskitekijä.
Hätätilanteessa ne vaikeuttavat sekä pelastamista että pelastautumista.
Turvatarkastuksissa ei kuitenkaan yleensä arvioida osallistujan tilaa järjestyksenvalvojan silmämääräistä havainnointia tarkemmin.
Muun muassa tämä takia keskeistä on tehdä tapahtumapaikasta rakenteellisesti mahdollisimman turvallinen.
Tapahtuma-alue tulee suunnitella niin, että hallitsemattomalta tungeksinnalta voidaan välttyä. Hyvä tapa on myös alueen jakaminen osiin, siten että yhdellä sektorilla ilmaantunut ongelma ei heti laajene koko tapahtumayleisöä koskevaksi.
Tätä on sovellettu muun muassa Suomessa vastikään remontoidun Olympiastadionin tapahtumissa.
– Yleensä heti esiintymislavan edessä on golden circle -alue, jolle myydyt liput ovat kalliimpia ja myös paikalle otettava henkilömäärä ja -tiheys on pienempi, kertoo Olympiastadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi.
Hänen mukaansa Olympiastadionilla tapahtumia järjestäviltä myös vaaditaan turvallisuussuunitelmat, missä käydään läpi tilaisuuteen liittyviä mahdollisia riskejä.
Etukäteen on muun muassa mietittävä, miten ruuhkatilanne voidaan purkaa tai miten äkillisen sairauskohtauksen saanut saadaan nopeasti pois joukon keskeltä.
Suomessa festivaalien, konserttien ja muiden yleisötapahtumien pääjärjestäjä vastaa tilaisuuden kokonaisturvallisuudesta.
Festaritunnelma kohoaa tungoksessa
Ulkoilmatapahtumien hyvä puoli henkilöturvallisuuden kannalta on se, että esimerkiksi tulipalotilanteessa muodostuvat savukaasut pääsevät poistumaan vapaammin.
Toisaalta, yleisön seuratessa tapahtumaa ulkona seisaaltaan joukon ajelehtimiseen ajaudutaan helpommin, kuin jos kaikki istuisivat salissa lattiaan pultatuilla tuoleilla.
Tosin on hyvä muistaa, etteivät tungeksintaan liittyneet onnettomuudet ole mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi Wikipedia esittelee puolisen tusinaa Suomessa joulukirkoissa 1600 - 1800 luvulla sattunutta pakokauhutilannetta.
Silti festivaaleilla joukossa tungeksiminen voi olla monen mielestä olla keskeinen osa tapahtumien tunnelmaa.
Tähän liittyvät myös käsitteet crowd surfing ja mosh pitting.
Crowd surfingilla tarkoitetaan sitä, että joku yleisöstä tai esiintyjistä nousee ihmisjoukon päälle, vieri vieressä olevien käsien kannateltavaksi. Mosh pitting taas on lähinnä raskaaseen rock-musiikkiin kytkeytyvä ilmiö. Musiikkilajista päätellen Houstonin tapauksessa näistä ei kuitenkaan ollut kyse.
Lue myös: Moshaus voi aiheuttaa aivovamman