Vuoden 2020 verokertymä jäi kuten ennakkoon epäiltiinkin edellisvuotta pienemmäksi.
Nyt kun viimeisetkin verotukseen vaikuttavat tulot, vähennykset ja kulut on laskettu varmistui, että Verohallinto keräsi veroja yhteiskunnan käyttöön viime vuonna 69,2 miljardia euroa, mikä on runsaan miljardin vähemmän kuin vuonna 2019.
Syynä verokertymän laskuun on koronakriisi.
– Kun koronasulku alkoi, niin kyllä ennakkoarvailuni oli, että tästä saattaa tulla aika synkkäkin vuosi työllisyyden, yritysten tulosten ja sitä kautta verokertymän kannalta, mutta onneksi pahimmat pelot eivät toteutuneet. Kyllä tuo lasku aika maltilliseksi jäi, sanoo Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen
Valtiolle kerätyistä veroista menevät arvonlisävero, valmistevero ja muut verot. Henkilöiden tulovero jakaantuu kuntien, valtion, seurakuntien ja Kelan välillä kuntien viedessä tuloveroista suurimman osan kunnallisveron muodossa. Lisäksi kunnat saavat kiinteistöveron kokonaan ja osan yhteisöverosta. Käyttökohteisiin kerättyjä veroja kulkeutuu molemmilta.
Luvuista puuttuvat Tullin ja Traficomin keräämät maksut sekä veroluonteiset työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut.
Yrityksiltä kerättyjen verojen määrä väheni
Yhteisöjen tuloverokertymä näytti vielä kevään ennakkotiedoissa synkältä ja ennusti jopa yli miljardin euron pudotusta edellisvuoteen. Lopputulema ei ollut ihan niin synkkä, sillä yritysten ja yhteisöjen verotus valmistuu joustavasti.
– Yritykset reagoivat nopeasti koronatilanteeseen ja hakivat silloin muutoksia ennakkoveroihin eli ennakoivat heikompaa tulosta mikä johti sitten myöhemmin jäännösveroihin. Kun katsoo verovuoden 2020 maksuunpanoa, niin yhteisöveroa on kertynyt 5,4 miljardia. Se on 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna ja kyllähän tuo lasku yritysten tuloksista tuli, Heikura täsmentää.
Lue lisää: Pörssiyritykset selvisivät päättyneestä koronavuodesta pelättyä paremmin – tulosjulkistukset käynnistyvät ensi viikolla
Myös arvonlisäveroja kerättiin vähemmän
Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2020 yhteensä 18,1 miljardia, mikä on 0,8 miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Yhteiskunta meni kiinni ja silloin kulutuksen osuus rupesi vähenemään ja sieltä kulutuksestahan se arvonlisävero kertyy, Heikura muistuttaa.
Toisaalta kesällä jo moni innostui kohentamaan nurkkiaan ja rakentamaan terasseja, joten kulutuksen painopiste baariterassilta uudelle kotiterassille alkoi.
Lue lisää: Sahatavaran hinta nousee rajusti, mutta kysyntä vain kasvaa – puutavarakauppiaiden puheenjohtaja: “Tilanne on aivan ennennäkemätön”
Kertymän pienenemistä selittävät myös yritysten arvonlisäverollisen liikevaihdon aleneminen sekä hallituksen koronatukitoimien mukaisesti yrityksille myönnetyt huojennetut maksujärjestelyt.
Lue lisää: Pelättyä koronakonkurssiaaltoa ei tullut: Syynä tukitoimet ja velkojien kärsivällisyys – nyt firmojen odotukset ovat mullistuneet parempaan päin
Tuloveroa kerättiin edellisvuotta enemmän
Koronavuodesta ja valtavista lomautuksista huolimatta henkilöasiakkailta kerätty tuloveron määrä kasvoi.
Tuloveroa kertyi 32,3 miljardia, mikä on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.
– Eläkeläisiä on yhä enemmän ja eläkkeistä maksetaan veroa, mutta myös työttömyysetuuksista. Lisäksi työttömyys tai lomautukset näyttävät osuneen enemmän pienempituloiseen joukkoon, joiden vaikutus veroihin on myös ollut pienempi, Heikura pohtii.
Valtaosa tuloverosta kertyi palkoista, mutta pottia paisuttavat myös asuntokaupoista, yrityksensä myynneistä ja osakekaupoista maksetut pääomaverot.
Heikuran mukaan pääomaveroissa näkyy muun muassa se, että moni on innostunut koronavuonna osakesijoittamisesta. Pörssikurssien toipuessa kevään jälkeen moni myös onnistui tekemään potillaan voittoa ja joutui tietysti maksamaan voitostaan myös veroa.
– Pääomatulot ovat nostaneet kertymää. Henkilöiden pääomatuloista kertyi verotuloja 3,1 miljardia, mikä on noin prosentin edellisvuotta enemmän.
Lue lisää:
Nuorten sijoittamisbuumi on kovempi kuin ehkä koskaan ennen – professori kiittää somea: "Säästäminen ja sijoittaminen on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää"
Suomessa on nyt osakesijoittajia enemmän kuin koskaan – moni on tienannut pörssien koronahuumassa, mutta vaara ylihintaisista osakkeista kasvaa
Osinkoja maksettiin vähemmän
Vuoden 2020 lähdeverokertymä oli 408 miljoonaa, mikä on runsaat 180 miljoonaa eli yli 30 prosenttia vähemmän kuin 2019. Eniten lähdeverokertymää pienensivät koronatilanteesta johtuneet osingonmaksuista pidättäytymiset ja lykkääntymiset.
Tämä on korjaantumassa tänä vuonna, kun jaossa on jopa ennätysosinkoja.
Lue lisää: Nordea jakaa jättiosingot – lähes kolmen miljardin euron potti on tiettävästi Suomen pörssihistorian suurin
Kiinteistöveroa kertyi puolestaan viime vuonna edellisvuotta hieman enemmän eli yhteensä 1,9 miljardia euroa. Taustalla on se, että jotkut kunnat ovat korottaneet kiinteistöverojaan, mutta myös tarkkuutta.
– Nousua selittää osin sekin, että kunnat ovat kiinnittäneet kiinteistöjensä verotukseen enemmän huomiota ja täsmentäneet tietoja kiinteistöjen määristä, Heikura sanoo.
Tänä vuonna verottajan kassa on kilissyt kovaa tahtia
Käänne maailmantaloudessa ja Suomessa on ollut nopea ja talouskasvuluvut ovat olleet tänä vuonna korkeammalla tasolla kuin vuosiin. Työllisyyskin on kohentunut nopeasti. Se on näkynyt verokertymässä.
– Kyllä parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuloverokertymä on noussut jopa 5 prosenttia. Myös yhteisö- ja arvonlisäverokertymä on nousussa, että siihen suuntaan ollaan menossa, Heikura iloitsee.
Täsmennetty 8.48 kertyneiden verojen kuten tuloveron jakautumista grafiikan yhteydessä.
Lue lisää:
Koronavuosi: Miten suomalaiset sopeutuivat uuteen aikaan?
Koronavuosi on ollut lääketeollisuuden valmistajille menestys – esimerkiksi Joensuussa muovialalle on palkattu satoja työntekijöitä
Suomalaiset pandemioiden hallintaan liittyvät keksinnöt valloittavat jo maailmaa: Japanissa avattiin tapahtumakeskus tekoälyratkaisun avulla
Start-up-yritys teki miljoonakaupat puhallustestistä – Korona-aika on synnyttänyt uutta terveysteknologiaa
Korona on tuonut lähiruoan myyntiin nostetta – pandemia pakotti Teemu Virrantalon myymäläauton parkkiin, mutta verkkokauppa pelastaa joulun
Suomalaiset terveysyritykset tekevät koronatestejä niin paljon, ettei tallinnalainen laboratorio pysy perässä – joutuu myymään "eioota"
Analyysi: Pääministeri antoi pikapotkut huoltovarmuusjohtajalle, joka ei syyttäjien mielestä toiminut laittomasti
Koronatukia on jaettu jo miljardeja suomalaisfirmoille – tarkastusviraston tyly arvio: Tukea meni yrityksille, jotka eivät olisi tukea tarvinneet