Presidentti Sauli Niinistö tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin tänään perjantaina Kremlissä, Moskovassa.

Kyse on koronaviruksen vuoksi presidenttien ensimmäisestä kahdenkeskisestä tapaamisesta sitten Putinin vierailun Helsingissä elokuussa 2019. Presidentit ovat kyllä keskustelleet puhelimessa tapaamisten välillä.

Tapaamiselta ei odoteta erityistä dramatiikkaa.

Tapaamisen asialistan pituus riippuu tapaamiselle varatusta ajasta. Lyhyessä tapaamisessa on tietysti esillä vähemmän asioita kuin pitkässä.

Yle listaa tässä jutussa asioita, jotka saattavat olla esillä presidenttien pöydässä. Listaus perustuu taustakeskusteluihin ulkopolitiikan toimijoiden kanssa.

1. Joulun Allegro-junat Pietariin ja koronavirus

Koronavirustilanne Venäjällä on heikentynyt. Samaan aikaan kun Sauli Niinistö vierailee Venäjällä, koko maassa alkaa sulku, jolla yritetään hillitä koronaviruksen leviämistä.

Suomen ja Venäjän välinen matkustus on edelleen koronaviruksen ja -rajoitusten vuoksi vähäistä. Tilanteesta kärsivät matkailualan yritykset ja maiden välinen vientikauppa.

Helsingin ja Pietarin välistä Allegro-junien liikennettä havitellaan käyntiin ennen joulusesonkia. Tilanteeseen vaikuttavat myös molempien maiden koronaviruksesta johtuvat maahantulorajoitukset.

Voisi siis olettaa, että presidentit pohtisivat keskustelussaan maiden koronatilanteita ja maahantulorajoituksia.

Suomi noudattaa laajempaa EU-linjaa, jossa venäläistä Sputnik-rokotetta ei ole toistaiseksi hyväksytty matkustajien maahantulon sallimiseksi. Virolle sen sijaan venäläisten Sputnik-rokote kelpaa maahantuloa varten.

2. Saimaan kanavan puukuljetukset Venäjältä

Mikäli asiaan ei ole saatu selvyyttä aiemmin, on mahdollista, että Sauli Niinistö ottaa esiin Venäjän aikeet lopettaa raakapuun kuljetukset Saimaan kanavan sekä parin muun rajanylityspaikan kautta. Lisäksi Venäjä aikoo rajoittaa havuraakapuun tuontia Suomeen.

Varma keskustelunaihe puukuljetukset ei kuitenkaan ole. Niinistön arvio voi olla myös se, että asiaa kannattaa hoitaa vielä matalammalla tasolla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin tiistaina. Tuolloin Haaviston arvio oli, että Lavrov ei tuntenut tullipäätösten yksityiskohtia ja asiaan palataan seuraavissa tapaamisissa venäläisten kanssa.

Suomessa poliittisen johdon tulkinta Venäjän puunkuljetuksia koskevista päätöksistä on, ettei niihin liity erityistä poliittista viestiä.

Havupuun viennin rajoittamisen pääkohde on Kiina. Venäjä on jo pitkään pyrkinyt vientituotteidensa jalostusasteen nostoon.

3. Ukraina, Krimin miehitys ja EU

Yleensä presidenttien keskusteluissa ovat esillä merkittävät kansainväliset asiat. Yksi tärkeä kokonaisuus on edelleen Krimin miehitys sekä sota Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien kapinallisten välillä Itä-Ukrainassa.

Krimin miehityksestä juontavat EU:n talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet sekä ylipäätään EU:n ja Venäjän huonot suhteet.

Presidentti Niinistö on osoittanut aiemminkin, että Suomi on huolissaan Ukrainan ympärille muodostuneesta kriisistä. Samalla Niinistö on viestinyt, että Suomi haluaa tavata konfliktin molempia osapuolia.

Sauli Niinistö osallistui elokuun lopulla Krim-foorumin huippukokoukseen Kiovassa ja Ukrainan presidentin lounaalle. Nyt Niinistö tapaa vuorostaan Venäjän presidentin.

Venäjän, Saksan, Ranskan ja Ukrainan ulkoministerien on määrä tavata lähiaikoina. Kyse on niin sanotusta Normandia-ryhmästä, jonka tavoitteena on Itä-Ukrainan sodan lopettaminen.

Mielenkiintoista on, kysyykö Niinistö Putinilta, olisiko hän valmis huippukokoukseen Ukrainan tilanteesta. Viimeksi Venäjän, Ukrainan, Saksan ja Ranskan johtajat olivat koolla Pariisissa joulukuussa 2019.

Venäjä ei ole niin innostunut valtiojohtajien huippukokouksesta kuin muut maat. Venäjä tulkitsee, ettei se ole Itä-Ukrainan sodan osapuoli.

4. EU ja Nato: “All time low”

Venäjän ja sotilasliitto Naton suhteet ovat ehkä huonoimmat sitten Neuvostoliiton hajoamiseen päättyneen kylmän sodan jälkeen.

Venäjä sulkee oman Nato-edustustonsa ja lisäksi sotilasliiton toimistot Moskovassa. Sitä ennen Nato karkotti työntekijöitä Venäjän Nato-edustustosta.

Yksi käytetty ilmaisu tilanteelle on “all time low” eli suhteet ovat huonoimmat aikoihin tai jopa koskaan.

Suomen tapa toimia kiperässä tilanteessa tuli ilmi, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili Suomessa. Nato-tapaamisen jälkeen presidentin kanslia tiedotti Sauli Niinistön vierailevan Kremlissä samalla viikolla.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik tulkitsi, että Niinistö halusi tällä tavalla viestiä, että Suomi ei ole unohtanut Venäjä-suhteitaan läheisestä Nato-suhteestaan huolimatta.

5. Helsingin henki ja huippukokous 2025

Presidentti Sauli Niinistö on puhunut mahdollisuudesta järjestää vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta (ETYK) juhlistava huippukokous vuonna 2025. Silloin valtiojohtajilla olisi mahdollisuus kansainvälisen politiikan jakolinjat ylittävään keskusteluun.

Idea ei ole Putinillekaan enää vieras. Niinistön ja Suomen kannalta on hyvä merkki, ettei Venäjä ole ainakaan julkisesti tyrmännyt ideaa.

Kremlin tapaaminen on mahdollisuus edelleen edistää huippukokousta.

ETYKin perillinen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj järjestää ulkoministerikokouksen joulukuussa Tukholmassa. Tuolloin Suomi voisi edistää haluaan järjestön puheenjohtajamaaksi juhlavuodeksi 2025.

6. Nokipöly, ilmastonmuutos ja arktinen yhteistyö

Sauli Niinistö on keskustellut Vladimir Putinin kanssa useaan otteeseen mustasta hiilestä eli nokipölystä arktisilla alueilla. Keskustelujen tarkoitus on saada päästöt ilmakehään vähenemään.

Nokipöly imee auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Nokipölyä syntyy erityisen paljon öljy- ja kaasukentillä tapahtuvasta soihdutuksesta. Soihdutuksessa poltetaan tuotannon oheiskaasuja, joita ei pystytä hyödyntämään.

Venäjä on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa tällä hetkellä. Suomi puolestaan aloitti Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana tällä viikolla.

7. Ihmisoikeudet ja Aleksei Navalnyi

Presidentin ja hallituksen yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko määrittelee Suomen ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaiseksi.

Suomi seuraa tarkasti Venäjän ihmisoikeustilannetta ja ihmisoikeudet ovat usein esillä tapaamisissa venäläisten kanssa.

Vielä helmikuussa ulkoministeri Pekka Haaviston vierailulla Pietarissa seurattiin, sanooko Suomen ulkoministeri ääneen venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin nimen. Kyllä sanoi.

Voit keskustella Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin tapaamisesta lauantaihin 30.10. 2021 kello 23 saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

Saimaan kanavan kiistaan ei tullut ratkaisua Haaviston ja Lavrovin tapaamisessa Tromssassa – "Hän ei selvästikään tuntenut kaikkia yksityiskohtia, joita asiaan liittyy"

[Analyysi: Niinistö tasapainottelee Putinin kaltaisten pelurien ja sääntöjä kunnioittavan maailman välillä

](https://yle.fi/uutiset/3-10932567)

Näin Putinin ja Niinistön tapaaminen eteni Helsingissä – katso kuvagalleria

Putin: Arkangelin ydinonnettomuus johtui uusien aseiden kokeilusta eikä uhkaa Suomea – Yle seurasi Putinin vierailua Helsingissä