Talous kasvaa kohisten ja vetää lisää väkeä työmarkkinoille. Mutta kohina ei kuulu kaikille.

Vaikka töissä olevien määrä kasvaa vauhdilla, pitkäaikaistyöttömien määrä ei vähene – päinvastoin.

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut vuodessa hurjasti, yli 40 prosenttia. Koko korona-aikana eli vuoteen 2019 verrattuna pitkäaikaistyöttömyys on jo kaksinkertaistunut.

Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan ihminen, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden. Sen jälkeen on entistäkin vaikeampi päästä kiinni työnsyrjään. Työllistyminen alkaa vaikeutua jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen, sanoo työmarkkinoita tutkiva PTC-services yhtiön asiantuntija Jussi Pyykkönen.

Hän luokittelee työttömät kahteen ryhmään: helposti työllistettäviin ja sitkeästi työttömiin. Pyykkösellä on tuntumaa työllisyyskysymyksiin myös hallitustasolta. Hän toimi viime lokakuuhun saakka Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustajana talouspoliittisessa ministeriryhmässä.

Tunnusmerkit kohti pitkäaikaistyöttömyyttä

Pyykkösen mukaan sitkeään työttömyyteen johtaa yleensä kolme varmaa askelta: Peruskoulun jälkeinen koulutus puuttuu, työhistoria puuttuu, työttömyyttä on jatkunut vähintään puoli vuotta kahden vuoden kuluessa. Jokainen kyllä-vastaus johtaa kohti sitkeää työttömyyttä.

Sen sijaan helposti työllistettäväksi lasketaan henkilö, jota ei kuvaa mikään mainituista kohdista

Aiempien tilastotutkimusten perusteella Pyykkönen arvioi, että nyt sitkeästi työttömiä on yli 216 000, kun ennen koronakriisiä heitä oli 162 000. Työttömyyden kasvu tulee siis sitkeästi työttömistä.

Uusi ryhmä työttömien kärkeen

Koronakriisissä työttömäksi tai lomautetuksi joutuneiden määrän kova kasvu on tehnyt pitkäaikaistyöttömien aseman entistä vaikeammaksi.

Koronakriisissä työttömiksi joutuneista on tullut työttömyyskortiston eturivi, jonka taakse jäävät pitkäaikaistyöttömät, heikosti koulutetut ja työkokemusta vailla olevat.

Syy on selvä, selittää Helsingin työvoimayksikön päällikkö Ilkka Haahtela. Kun yritykset uskaltavat taas palkata, töihin otetaan ensimmäisenä takaisin lomautetut ja entiset työntekijät. Pitkään työttömänä olleet jäävät jonon hännille.

– Kyllä työmarkkinoille on tekijöitä mennyt, mutta ei joukosta, joka on ollut jo ennen koronaa työttömänä. Siitä joukosta on nyt vaikea päästä takaisin töihin.

Helsingissä työttömyys on noussut jo yli kahteentoista prosenttiin, kun se voisi olla Haahtelan arvion mukaan nyt kuusi prosenttia ellei epidemia olisi iskenyt.

– Työttömyyden ja lomautusten näin nopeaa ja laajaa nousua ei ole ollut koskaan toisen maailman sodan jälkeen. Edes pankkikriisissä tilanne ei muuttunut näin nopeasti, Haahtela vertaa.

Koronan alla valmistunut It-insinööri töitä vailla

Myös nuorilla voi olla vaikeaa päästä työhaastatteluja pidemmälle. Sen tietää Timo Räisänen, joka valmistui juuri koronakriisin kynnyksellä IT-insinööriksi Lapin ammattikorkeakoulusta.

Hän toivoo esimerkiksi it-lähituen töitä, mutta puuttuva ajokortti rajoittaa työn hakemista kotikaupunki Kokkolan ulkopuolelta. Räisänen ei ole lannistunut kielteisistä vastauksista työhakemuksiin. Hän uskoo töitä löytyvän ennen pitkää, kunhan hän saa maaliin käynnissä olevan autokoulun.

Nyt käynnissä on kahden tai kolmen kuukauden työkokeilu Kokkolan työttömien yhdistyksessä. Tarkoituksena on aloittaa tietokoneen käytön opettamista työttömille. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Johanna Laakson mukaan nyt työttömien joukossa on paljon yrittäjiä.

Räisäsen positiivinen perusluonne ei horju, vaikka niukat tulot harmittavat.

– Jokainen voi miettiä miltä tuntuu, kun on ensin käynyt yläasteen, lukion ja neljä vuotta ammattikorkeakoulua, pääsee it-insinööriksi ja sitten työkokeiluun, josta saa about sata euroa kuulta. Jos olisin oman alan töissä, saisin sata euroa päivältä.

Mutta miksi nuori, terve, motivoinut työnhakija ei saa töitä alalta, jonka työvoimapula on otsikoissa tuon tuosta?

– Ei ole vaan niin sanotusti käynyt tuuri. Välillä vaan niin käy, että joku parempi löytyy siihen työpaikkaan. En näe, että tässä olisi mitään tiettyä syytä, Räisänen pohtii.

– Pitää vaan jatkaa yrittämistä ja hakemista, kyllä oikea työpaikka jossain vaiheessa tulee vastaan.

Sitkeä työttömyys puraisee pitävästi

Koronakriisin aikaan työttömäksi joutuneilla on kohtuulliset mahdollisuudet palata työelämään, mutta usein heilläkin työttömyys pitkittyy.

Pyykkösen mukaan suhteellisen helposti työllistyviä joutuu koko ajan heikompaan tilanteeseen.

– Siirtymää on jo vähän tapahtunut eli pitkäaikaistyöttömyyden liepeillä olevasta porukasta on siirrytty ongelmien kasaantumisen puolelle.

Pyykkönen toivoo, että pitkäaikaistyöttömyyden pahentuminen olisi vihdoin ainakin pysähtymässä.

– Viimeisen kuukauden osalta on nähty lukuja että pitkäaikaistyöttömyyden nousu olisi taittumassa, mutta siihen että se lähtisi laskuun voi olla vielä pitkä matka.

Päätyminen sitkeään työttömyyteen tuntuu olevan kohtalo, jonka suunnan kääntäminen onnistuu vain harvoilta. Pyykkösen mukaan pitkäaikaistyöttömistä vain viidesosa onnistuu pysyvämmin palaamaan vuoden kuluessa työelämään.

Ansiosidonnaisesta houkutteleva loukku

Sekä Haahtela että Pyykkönen varoittavat ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen houkutuksista. Heidän mukaansa se johtaa helposti työttömyyden pidentymiseen, jos entisen kaltaista ja saman tulotason työtä ei löydy.

Ajatus työttömyyskorvauksen porrastamisesta saa molemmilta kannatusta.

– Työn ja työttömyyden rajapinnassa oleville mahdollistetaan ansiosidonnaisella, että työmarkkinoiden ulkopuolella voidaan olla verrattain pitkään, Pyykkönen sanoo.

– Monella on vielä ansiosidonnaista kautta jäljellä, vaikka työmarkkina vetää jo hyvin. Jos sosiaaliturvan varassa ollaan liian pitkään, sieltä pois tuleminen on vaikeaa, Haahtela vahvistaa.

Hänen mukaansa varsinkin hotelli-, ravintola- ja matkailualoille sekä sote-alan töihin ei ole kiinnostusta niin paljon kuin olisi työpaikkoja tarjolla.

– Korona-aikana tuli pakollinen pysähdys ja moni on lähtenyt vaihtamaan tai muuttamaan ammattia. Nyt ei olla vielä työllistytty uuteen eikä enää haluta palata vanhaan, Pyykkönen kuvailee.

Miksi pitkäaikaistyöttömyys junnaa paikallaan, vaikka työllisyys kohenee vauhdilla? Aiheesta keskustellaan A-studiossa keskiviikkona 29.9. klo 21.05.

Keskustelemassa ovat tutkija Simo Aho Tampereen yliopistosta, Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sekä Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela.