Parempi palkka.

Se sai lähihoitaja Marika Miettisen siirtymään koronatyöhön Helsingin satamiin viime huhtikuussa. Sitä ennen hän teki sekalaisia kaupanalan töitä sekä ohjasi liikennettä satamassa.

– Nyt on varmat tunnit ja palkka on suurempi kuin aikaisemmassa työssä, sanoo Miettinen.

Miettinen tekee nyt kahta erilaista vuoroa Helsingin satamissa yksityisen Pihlajalinnan palkkalistoilla. Hän ottaa maahan saapuvilta laivamatkustajilta koronanäytteitä ja tarkistaa heidän koronatodistuksiaan. Samaan aikaan hän opiskelee turvallisuusalaa.

Terveydenhuollon ammattilaisia on houkuteltu näytteenottoon ja muuhun koronatyöhön normaalia paremmalla palkalla, kertoo hoitajien ammattiliitto Tehy. Myös ylitöitä ja lisävuoroja on ollut hyvin tarjolla, joten moni hoitaja on onnistunut tekemään merkittävästi paremman tilin kuin muussa terveydenhuollon töissä.

Vihdoinkin on varaa ostaa uusi sohva

25. elokuuta tehtiin tämän vuoden ennätys Suomessa: 35 380 koronatestiä päivässä. Testimäärät olivat kasvaneet tasaisesti koko kesän ja näytteenottopaikoissa piti kiirettä. Kuumin kesälomakausi oli ohi, lapset ja nuoret olivat palanneet kouluun ja moni aikuinen työpaikalleen.

Kesällä Miettinen ja moni muu näytteenottaja teki pitkää päivää. Miettinen teki niin paljon ylitöitä ja lisävuoroja kuin vain yksinhuoltajan arki antoi periksi.

– Olen opiskelija ja minulle tästä on ollut iso apu. Olen pystynyt tekemään hankintoja, joihin ei muuten olisi varaa, Miettinen sanoo.

Hän on nyt pystynyt panostamaan sekä itseensä että teini-ikäiseen poikaansa. Itselleen hän hankkii vihdoinkin yksilölliset tukipohjalliset sekä pystyy kokeilemaan myös kalleinta adhd-lääkettä, johon hänellä ei muuten olisi varaa.

– Olen pystynyt ostamaan junnulle vaatteita, jotka kestävät ja joista hän oikeasti tykkää. Ei joudu vain tyytymään, sanoo Miettinen.

Entä työkaverit?

– Moni lääketieteen opiskelija teki kesällä niin paljon töitä, että voi elää loppuvuoden ilman tukia ja keskittyä vain opiskeluun, sanoo Miettinen.

Koronatestaus on iso ja kallis ponnistus

Eräs rajapyykki saavutetaan Suomessa näinä päivinä: seitsemän miljoonaa tehtyä koronavirustestiä.

Koronatestaus on ollut sairaanhoitopiireiltä valtava ponnistus. Esimerkiksi Uudellamaalla sairaanhoitopiiri HUSin näytteenotossa on tällä hetkellä kiinni tuhat työntekijää, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lehtonen myöntää, että määrä on suuri. Se on poissa muusta terveydenhuollon työvoimaresurssista.

– Muutamassa kuukaudessa saatiin sellainen määrä ihmisiä töihin tässä työvoimapulassa, onhan se aikamoinen saavutus.

Yksityisillä terveysyrityksillä on ollut merkittävä rooli koronanäytteenotossa. Esimerkiksi iso osa Uudenmaan näytteenottopisteistä on yksityisten terveysyritysten ylläpitämiä. HUSin tuhannesta näytteenottajasta kaksi kolmasosaa on Terveystalon, Pihlajalinnan, Mehiläisen tai 9Livesin palkkalistoilla. Näytteiden analysointia hoitaa julkisen HUSLABin rinnalla kansainvälisesti toimiva yksityinen Synlab.

Lehtonen kehuu, että näytteenotto ja analyysi on saatu kilpailutettua edulliseksi ja testiin on päässyt Uudellamaalla hyvin. Yksityisen terveysyrityksen tekemä näytteenotto maksaa HUSille keskimäärin 30–35 euroa testiä kohden.

Heinäkuun loppuun mennessä koronanäytteenotto ja -analyysi ovat kustantaneet HUSille 261 miljoonaa euroa epidemian alusta lähtien. Lehtonen arvioi, että tästä summasta yksityisille terveysyrityksille on maksettu 150–200 miljoonaa euroa.

Testausmäärät romahtivat lyhyessä ajassa

Nyt runsain ylitöiden aika näyttää kuitenkin olevan ohi. Päivittäiset koronatestimäärät ovat puolittuneet elokuun lopun huippuluvuista. Jos elokuun lopulla tehtiin viikossa lähes 176 000 testiä koko maassa, oli syyskuun puolessa välissä määrä enää 89 000 testiä viikossa.

Yhtenä syynä ovat uudet linjaukset, joiden mukaan kahdesti rokotettujen tai nuhaisten lasten ei tarvitse enää automaattisesti mennä testiin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautuu jatkossa viiteen tuhanteen koronatestiin päivässä. Ennakointia vaikeuttaa se, että päivittäiset testimäärät ovat vaihdelleet puolitoista vuotta kestäneen epidemian aikana paljon.

– Tämä on haastavaa, koska pitäisi olla valmiutta testaamiseen, jos tulee tartuntapiikki. Näytteenottoa ei voida ajaa kokonaan alas, vaikka näytteitä tulisi jokin päivä vähän, sanoo HUSin Lehtonen sanoo.

Rajatestaamisesta vastaavat pääkaupunkiseudun kunnat sekä HUS ovat arvostelleet nykyisten testauskäytäntöjen jatkamista, koska ne kokevat sen vievän kohtuuttomasti henkilöstoresursseja. Myös THL esittää, että rajalla matkustajien todistuksia tarkastettaisiin jatkossa vain pistokokein.

"Tämä on omalla tavallaan helppoa ja rentoa"

Raha ei ole ainoa asia, jonka perässä monet terveydenhuollon työntekijät ovat vaihtaneet esimerkiksi koronaneuvontaan ja näytteenottoon. Jatkossa voi olla haasteellista saada koronatöissä lainassa olleita työntekijöitä takaisin töihin sairaaloihin ja palvelukeskuksiin.

19-vuotias Erik Ervasti valmistui lähihoitajaksi puolitoista vuotta sitten. Hän ehti tehdä töitä vanhusten palvelukodissa vain reilun kuukauden ennen kuin hän vaihtoi Helsinki-Vantaan lentokentän koronaneuvontaan ja sittemmin vastaaviin tehtäviin Helsingin satamassa.

Parempi palkka houkutteli Ervastiakin vaihtamaan työpaikkaa, mutta vaakakipossa painoi muukin.

– Palvelutalon arki on fyysisesti ja henkisesti haastavampaa kuin satamassa. Koronatyö on niin erilaista kuin mitä lähihoitajat ovat tottuneet tekemään. Tämä on omalla tavallaan helppoa ja rentoa. Asiakkaita käy paljon ja kohtaamiset ovat lyhyitä, sanoo Ervasti.

Sekä Eerik Ervasti että Marika Miettinen kertovat viihtyvänsä työssä todella hyvin. Ervasti tosin suunnittelee alanvaihtoa, kun koronatyöt loppuvat. Miettinen aikoo painaa töitä niin kauan kuin niitä on tarjolla.

– Meillä on poikkeuksellisen mukava porukka töissä täällä. Teen mielelläni ylitöitä, kun töissä on niin kivaa, sanoo Miettinen.