Yle kysyi Keski-Suomen ja Etelä-Savon kunnilta ja kuntayhtymiltä koronan aiheuttamista kustannuksista. Terveydenhuollon toimijoita pyydettiin arvioimaan, paljonko rahaa on koko pandemia-aikana kulunut testaamiseen ja rokottamiseen.
Esimerkiksi Savonlinnan seudulla sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävä Sosterissa koronapandemiaan on tähän mennessä mennyt yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Summa vastaa reilun puolen kuukauden palkkakuluja koko Sosterissa. Tänä vuonna pelkästä rokottamistyöstä kertyneet henkilöstökulut ovat tällä hetkellä 323 444 euroa.
– Tässä vaiheessa näyttää siltä, että emme joudu säästötoimiin koronakustannusten vuoksi, vastaa Ylen sähköpostikyselyyn Sosterin johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen.
Pieksämäki vastaa, että testaamiseen ja rokottamiseen on tähän mennessä kulunut noin 25 hoitajan palkan verran euroja.
Keski-Suomessa noin 10 000 asukkaan Muuramessa koronan aiheuttamien suorien kustannusten arvioidaan olevan 20–25 prosenttia kaikista avosairaanhoidon kustannuksista. Pelkästään testaamiseen on tähän mennessä mennyt noin 730 000 euroa.
Valtio on korvannut kunnille viime vuonna kertyneet koronakulut. Kuluvan vuoden korvauksista ei ole vielä tietoa.
Äänekosken koronakulut ovat tänä vuonna olleet vajaa miljoona euroa. Summa vastaa noin viidesosaa kaupungin terveysaseman vastaanottopalveluiden ja päivystyksen vuosibudjetista.
– Kustannusten korvaukset valtiolta ovat vielä epäselviä. Ilmeisesti ne eivät toteudu täysimääräisinä, vastaa kyselyyn ylilääkäri Keijo Lukkarinen Äänekoskelta.
Isoille kaupungeille tullut suhteessa enemmän kuluja
Jokainen kunta on omalta osaltaan hoitanut rokotukset ja testaukset alueellaan, mutta tiuhemmin asutuille kunnille on syntynyt suhteessa enemmän myös välillisiä kuluja.
Kunnat eivät tässä vaiheessa pysty vielä arvioimaan, joudutaanko koronakulujen takia tekemään säästöpäätöksiä.
Kahdeksan kunnan terveyspalveluista vastaavan Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen koronakustannukset kuluvalta vuodelta ovat tällä hetkellä noin 10 % avoterveydenhuollon kaikista menoista.
– Se on pois normaalista toiminnasta,kuten puhelinpalvelusta, hoidon tarpeen arvioinnista, terveys- ja hoitosuunnitelmien päivityksestä ja välittömästä potilaiden hoitotyöstä, sanoo toimitusjohtaja Eva Pihlamaa-Tuononen.
Ainakin Jyväskylää huolettaa sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnos, joka jättäisi tämän vuoden korvaukset kaupungille jopa alle puoleen todellisista kuluista.
Keski-Suomessa valtaosa koronatartunnoista on ollut Jyväskylässä, joka on satsannut pandemian kurissa pitämiseen.
– Täällä on jouduttu tekemään aivan erilaisia toimenpiteitä kuin joissain pienissä maaseutupitäjissä, sanoo tartuntatautien vastuulääkäri Ilkka Käsmä.
Tähän mennessä kaupungilta on mennyt pelkästään testaamiseen ja ympärivuorokautiseen jäljitykseen 10,6 miljoonaa euroa. Rokotusten kustannukset ovat olleet kaksi miljoonaa euroa.
– Kymmenellä miljoonalla eurolla saisimme 120 000 lääkärikäyntiä, sanoo Käsmä.
Sillä vastaanottomäärällä purkaisi tuntuvasti koronan aiheuttamaa hoitovelkaa.
Hoitovelan mainitsee useampikin Ylen kyselyyn vastanneista.
Viidelle kunnalle sote-palveluita tuottava Perusturvaliikelaitos Saarikka kertoo, että koronakulut olivat viime vuonna noin 1,4 prosenttia sote-menoista ja tämä vuosi näyttäisi olevan samaa luokkaa.
– Korona on aiheuttanut hoitovajetta, jonka purkaminen tulee vaikuttamaan tulevien vuosien kustannuksiin, toteaa Saarikan talous- ja hallintojohtaja Aino Rajapolvi.
Paljonko euroja ja aikaa hoitovelan kuittaamiseen kunnilta kuluu, sitä ei vielä tiedä kukaan.