Vanhemmat leikkivät vauvojen kanssa sisiliskolaulun tahtiin, maskit kasvoilla. Käynnissä on vauva-aamu leikkipuisto Linjassa Helsingin Kalliossa.
Yksi vauvoista on reilun viiden kuukauden ikäinen Lilja. Hän on toisen koronakevään lapsia eli syntynyt keväällä 2021.
Ikätovereita Liljalla tuntuu riittävän. Alkuvuodesta Suomen syntyvyys oli hurjassa kasvussa. Lapsia syntyi tammi-toukokuussa yli kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Vauvabuumin on huomannut myös Liljan äiti Jenni Föhr-Lundberg. Hänen mukaansa se on näkynyt Helsingin neuvolassa ruuhkina ja peruutuksina.
– Sen jälkeen kun Lilja syntyi, meillä on oikeastaan ollut joka kerta eri terveydenhoitaja neuvolassa, sanoo Föhr-Lundberg.
Perheelle on ehdotettu aikoja muista kaupungin neuvoloista, kun omasta neuvolasta ei ole löytynyt aikoja.
Esimerkiksi Vantaalla neuvolat ovat saaneet tänä vuonna asiakkaakseen nelisenkymmentä lasta enemmän kuin edellisinä vuosina.
Raskaana olevien ja pienten vauvojen ajat ovat olleet etusijalla, koska niiden on tärkeä olla tiettyyn aikaan, kertoo Vantaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtaja Piia Niemi-Mustonen.
Sen takia leikki-ikäisten neuvola-aikoja on jouduttu odottamaan hieman kauemmin. Taustalla ei ole pelkästään syntyvyyden kasvu, vaan myös työvoimapula.
Ainakin Helsingin neuvoloissa osa synnytysten jälkitarkastuksista jätettiin tekemättä koronapandemian aiheuttaman kiireen takia. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Vantaalla kaikki jälkitarkastukset on saatu tehtyä.
Synnytyssairaalassa kiireiset vuorot ovat uusi normaali
Kesällä Naistenklinikalla piti kiirettä. Helsinkiläisessä synnytyssairaalassa syntyi hieman yli 800 lasta kuukaudessa eli enimmillään kuukausittain noin sata lasta enemmän kuin edellisvuosina.
Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskisen mukaan synnytysmäärien hurja kasvu alkoi maaliskuussa.
– Edelleen välillä on hiljaisia päiviä, mutta kiireisiä työvuoroja on enemmän, sanoo Koskinen.
Kiirehuippuina vähemmän kiireelliset tapaukset joutuvat odottamaan. Juuri sairaalan tullut voi joutua odottamaan kivunlievitystä. Toisaalta jo käynnistetty synnytys voi joutua paussille, jos synnytyssalissa on ruuhkaa.
– Se on tietysti synnyttäjän näkökulmasta ikävää, kun hän tietysti toivoo, että lapsi saataisiin syntymään, sanoo Koskinen.
Välillä käy niin, että Naistenklinikka on täynnä. Silloin synnyttäjiä ohjataan Espoon, Lohjan tai Hyvinkään synnytyssairaaloihin. Sitäkin yleisempää on, että synnyttäjiä ohjeistetaan odottamaan kotona, jos siellä pärjää.
Koronapandemia on vaikeuttanut hoitajapulaa entisestään. Koskisen mukaan hoitohenkilöstä on houkuteltu isommilla palkoilla koronatyöhön. Sijaisia on ollut myös vaikeampi löytää.
Neljääkymppiä lähestyvät ottivat loppukirin
Vauvabuumi näyttää nyt kuitenkin hiipuvan.
– Loppuvuonna syntyvyys pysyy korkeampana kuin pahimpina notkahdusvuosina, mutta yhtä suuria kasvulukuja ei tulla näkemään kuin alkuvuodesta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler.
Nyt syksyllä syntyvät lapset ovat saaneet alkunsa viime talvena. Gisslerin mukaan pienemmän vauvamäärän voi selittää Suomessa talvella vallinnut pitkittynyt epävarmuus: koronakuri oli kova eikä rokotuksia ollut vielä aloitettu. Esimerkiksi helmi-maaliskuussa Suomessa väläyteltiin jopa ulkonaliikkumiskieltoa koronaepidemian taltuttamiseksi.
Lähitulevaisuudessa syntyvien lasten määrää arvioidaan esimerkiksi katsomalla, kuinka paljon äitiysavustuksia on haettu Kelasta. Avustusten määrä antaa osviittaa 2-4 kuukauden päästä syntyvien lasten määrästä.
Suomessa syntyvyys laski vuosikymmenen ajan, kunnes se lähti taas nousuun ensimmäisenä koronakeväänä 2020.
Tutkijoiden mukaan korona-ajan pienoisen vauvabuumin taustalla on se, että yhteiskunnan sulussa pareilla oli paremmin aikaa perheellistymiselle. Kun matkailu, kulttuurielämä ja uralla eteneminen olivat jäissä, oli helpompi valita seuraavaksi projektiksi lapsen yrittäminen.
Nyt lapsia hankkivat ne kolmekymppiset, jotka aikaisemmin lykkäsivät lastenhankintaa ja osaltaan aiheuttivat syntyvyyden notkahduksen, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. "Loppukiriä" on näkyvissä 35–39-vuotiaissa synnyttäjissä.
Suomen vauvabuumi on kansainvälisesti katsottuna erikoisuus, sillä muissa länsimaissa syntyvyys on laskenut korona-aikana. Norjassa on ollut näkyvissä samanlaista syntyvyyden nousua.
– Se viittaa siihen, että meillä Suomessa ei ollut suurta vakavaa huolta, että terveydenhuolto kuormittuu tai että läheiset kuolevat. Lapsiperheiden palvelut ja toimeentulo oli laajasti turvattu eri keinoin. Vaikka monilla perheillä oli huolenaiheita, meillä meni hyvin, jos vertaa Suomen tilannetta melkein mihin tahansa länsimaahan, Rotkirch sanoo.
Syntyvyyden jatko huolestuttaa asiantuntijaa
Miltä näyttää syntyvyyden jatko?
Äitiysavustusten määrässä on taas ollut notkahdus, huomauttaa Väestöliiton Anna Rotkirch. Se uhkaa lupaavasti alkanutta syntyvyyden toipumista.
– Nyt olen hieman huolestunut, huokaa Rotkirch.
– Ainakaan enää ei voi sanoa, että vauvabuumi jatkuisi.
THL:n Mika Gissler on puolestaan varovaisen toiveikas.
– Nyt näyttäisi siltä, että olemme päässeet eroon vuosien 2018–2019 poikkeuksellisen alhaisista hedelmällisyysluvuista. Näyttäisi siltä, että suunta on positiivinen.
Juttua muokattu 21.9.2021 klo 9:10: Korjattu Katja Koskisen titteliksi ylihoitaja, ei ylilääkäri.