Koronatestauksen ja jäljityksen ohjeistus jäi hallituksen koronastrategian päivityksen yhteydessä roikkumaan vielä ilmaan.
Laaja testaus ja tartuntojen jäljitys syövät paljon terveydenhuollon henkilökuntaa, mikä on muusta hoidosta pois.
Ylen soittokierroksen mukaan monet kunnat ja sairaanhoitopiirit kaipaavat pikaisesti yhtenäisiä linjauksia testauksesta ja jäljityksestä. Kaikki eivät ole jääneet odottamaan ministeriön ohjeita.
Ylen tietojen mukaan uusi linjaus voi valmistua jo tällä viikolla.
1. Oletteko jo tehneet tai tekemässä muutoksia testaukseen tai jäljitykseen?
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala: Meidän alueella tehtiin viime viikolla linjaus, että kahdesti rokotettujen lieväoireisten henkilöiden ei tarvitse mennä testiin, ellei taustalla ole altistumista tai elleivät he ole sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Seuraavana pohdittavaksi tulee, olisiko alle 12-vuotiaiden lasten testaamiseen syytä tehdä muutoksia.
Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Aronkytö: Emme ole. Tilanne näyttäytyy sellaisena, että kunnat toteuttavat muutoksia alueilla itsenäisesti noudattaen lainsäädäntöä ja valtion periaatepäätöksiä. Tämä ei ole kaikilta osin asiallista, vaan testaamiseen ja jäljittämiseen tarvittaisiin valtakunnantason ohjeet.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila: Emme ole tässä vaiheessa tehneet muutoksia esimerkiksi lieväoireisten kahdesti rokotettujen testaukseen. Meidän tautitilanne on, paria viime viikkoa lukuun ottamatta, ollut Suomen paras. Se on selvä, että meidän pitää saada irrotettua henkilökuntaa testauksesta ja jäljityksestä heti, kun rokotekattavuus nousee vielä toisen annoksen osalta.
2. Mitä testaamiselle ja jäljitykselle pitäisi tehdä?
Terhi Nevala: Asiantuntijoilla on yhtenäinen näkemys siitä, että testausstrategiaa on aika päivittää. Kohdentaa testausta suurimman riskin kohteisiin eli niihin ryhmiin, missä tartuttavuus on suurinta ja missä saadaan paras hyöty testaamisesta ja jäljittämisestä.
Olen samaa mieltä THL:n asiantuntijoiden kanssa, että kaksi rokotusta saaneet ja alle 12-vuotiaat ovat niitä ryhmiä, joissa on ehkä varaa jo hieman löysätä testauskriteerejä.
Asiantuntijoiden mukaan alle 12-vuotiaiden riski sairastua vakavaan tautiin on kuitenkin hyvin pieni, joten testaamisen hyödyllisyyttä pitää arvioida myös tätä vasten.
Timo Aronkytö: Toimintakäytäntöjä pitää muuttaa vastaamaan uutta tilannetta. Testaaminen voidaan kohdentaa paremmin siitä eniten hyötyville. Hybridistrategian päivityksen jälkeen on mahdollista vähentää testejä kahden rokotteen saaneille, jotka eivät todennäköisesti levitä tautia. Riski taudin leviämisestä ei saa kuitenkaan kasvaa.
Nykyjärjestelmästä ei pidä poistaa mitään osaa vaan säätää sitä sen mukaan, mikä on taudin leviämisen riski. Tällä hetkellä me jäljitämme kaikki samalla tavalla riippumatta riskistä ja oireista. Muutoksen jälkeen esimerkiksi joukkoaltistumisissa keskitytään suuren riskin asukkaisiin tai potilaisiin. Jäljitystoiminta siis vähenee ja se kohdistetaan paremmin riskin mukaan.
Jyri J. Taskila: Odottaisin testauksen ja jäljityksen muutosten kanssa vielä lokakuun puoleenväliin. Vielä ei ole oikea ajankohta. Puolentoista kuukauden päästä rokotekattavuuden on arvioitu olevan 80 prosenttia. Siinä tilanteessa on ehdottomasti tehtävä muutoksia nykyiseen malliin.
Jos ajattelemme koulutartuntoja, on kestämätöntä, että jäljittäisimme lasten nuhakuumeita kuten nyt. Koronaan pitää suhtautua kohta kuin mihin tahansa virustautiin.
3. Alle 12-vuotiaiden testaamisen lopetus olisi iso muutos, koska heitä ei vielä rokoteta. Miten koulujen massakaranteenit vältettäisiin?
Terhi Nevala: Karanteeneja ei tehdä varmuuden vuoksi. Pohjois-Pohjanmaalla periaate on, että pyritään välttämään koko luokkien karanteeneja. Vain oppilaiden todelliset lähikontaktit asetetaan karanteeniin.
Timo Aronkytö: Koulujen joukkoaltistumistilanteissa tulee arvioida leviämisriski paremmin ja tarkemmin ja välttää laajoja karanteeneja. Karanteenit ja eristykset pitää kohdentaa vain tartunnan saaneen lähiympäristöön, ei koko luokkaan. Toki kaikki pitää kirjata järjestelmään.
Jyri J. Taskila: THL on suositellut, ettei kokonaisia koululuokkia pantaisi karanteeniin. Kemimaalla on parhaillaan suuri koulualtistus. Kun puhutaan alakoululaisista, on oikeasti hirveän vaikeaa määritellä, ketkä ovat olleet lapsen lähikontakteja. Kun hengitystieinfektiot lisääntyvät syksyllä, nykyistä jäljitystapaa ei voida jatkaa. Monen lapsen koulunkäynti häiriintyy.
4. Mitä testaus ja jäljitys ovat maksaneet?
Terhi Nevala: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on analysoitu 383 083 koronanäytettä koko epidemian aikana. NordLabin hinta oli alkuvaiheessa 106 euroa, nyt se on 50 euroa. Analytiikan kulut ovat arviolta 25 miljoonaa euroa. Tässä summassa eivät ole mukana näytteenoton kustannukset.
Timo Aronkytö: Vantaalla menee testaustoimintaan 30 miljoonaa vuodessa, mikä on samaa luokkaa kuin terveysasemien kulut. Jäljittämiseen menee joitakin miljoonia.
Jyri J. Taskila: Vaikea sanoa tarkkaa summaa. Lapissa käytetään laajasti PRC-testejä edullisempia pikatestejä. Ne maksavat noin 10 euroa kappaleelta, mutta kun siihen lasketaan päälle kaikki muut kulut, hinta on varmasti moninkertainen. Yhden testikerran hinta on sadan euron luokkaa. Länsirajalla on tehty korkeimmillaan 4 500 testiä viikossa, joten puhutaan valtavista kustannuksista.
5. Miten testaus ja jäljitys ovat kuormittaneet alueen/kaupungin terveydenhuoltoa?
Terhi Nevala: Testauksen, analysoinnin ja jäljityksen lisäksi myös rokotuksiin on siirretty henkilöstöä. Rokottaminen on kuitenkin se tärkein tehtävä tällä hetkellä, koska se on meidän tie pois tästä pandemiasta. Kunnat ovat huolestuneita siitä, että henkilöstö on poissa muista perusterveydenhuollon palveluista.
Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden kontrollikäyntejä, lasten terveystarkastuksia tai hammashuoltoa on jouduttu siirtämään.
Timo Aronkytö: Vantaalla työskentelee jäljityksessä kymmeniä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, pääkaupunkiseudulla jo satoja. Työntekijöitä tarvittaisiin vähemmän tarkemmalla kohdentamisella.
Jyri J. Taskila: Testauksessa ja jäljityksessä kilpaillaan samasta henkilöstöstä kuin vanhustenhuollon yksiköissä. Rokotukset vievät ison resurssin. Rokotekattavuuden nousun myötä terveydenhuollon painopiste pitää muuttaa muuhun yhden viruksen jahtaamisesta.
Osa sairaanhoitopiireistä otti varaslähdön
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että testausta ja jäljitystä ei lopeteta kokonaan, vaikka rokotuskattavuus nousee. Tällä hetkellä runsaat 53 prosenttia väestöstä on saanut kaksi rokotetta, yhden annoksen noin 72,5 prosenttia.
Testaamista ja jäljitystä tulee sen sijaan kohdentaa paremmin ryhmiin, joissa niistä on eniten hyötyä. Esimerkiksi Keski-Suomi päätti maanantaina, että kahdesti rokotettuja ja alle 12-vuotiaita lieväoireisia ei enää automaattisesti testata.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jo vapauttanut testeistä oireettomat täyden rokotesarjan saaneet ja puolen vuoden sisään koronataudin sairastaneet.
THL on myös ohjeistanut, että ensin pitäisi keskittyä testaamaan ja jäljittämään tilanteissa, joissa koronan jatkotartunnat ovat todennäköisiä ja leviämispotentiaali on suuri.
Kohdentamisessa pitää ottaa myös huomioon yksilöllinen vaikean taudin riski ja viruksen leviäminen ryhmiin, jotka voivat saada vakavan koronainfektion. Esimerkiksi viruksen leviämisen riski vanhusten hoivakotiin vaikuttaa testaus- ja jäljityspäätöksiin.
Korjattu 09.09 klo 11. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri päätti testauksen muutoksista maanantaina, ei keskiviikkona.
Lue lisää:
HUSin Järvinen arvostelee hallituksen uutta koronastrategiaa: "Varsinaista kompurointia oli, käytännön toimet jäivät tekemättä"
Kaksi kertaa rokotettujen testaamista aiotaan vähentää pääkaupunkiseudulla – Koronaryhmä: lievissä oireissa ei enää tarvitsisi hakeutua testiin
Analyysi: Koronarokotettu kaipaa selviä ohjeita ulos koronasta, mutta testeistä ja jäljityksestä tuli nolo arvovaltataistelu
Pitäisikö lapsia rokottaa rokotuskattavuuden nostamiseksi? Rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämet: Aikuiset saavat huolehtia omista rokotuksistaan
Kahdesti koronarokotettuja ei enää ensisijaisesti testata Varsinais-Suomessa – sairaanhoitopiiri seuraa suosituksessaan Pirkanmaata