Helsingin Meilahdessa sijaitseva poliklinikka näyttää ihan tuiki tavalliselta lääkäriaseman käytävältä. Näiden ovien takana tehdään kuitenkin uudenlaista salapoliisityötä.
Juuri tänne, kesäkuussa avautuneelle HUSin poliklinikalle, ovat päätyneet ne koronataudin sairastaneet, joiden oireet eivät ole hellittäneet kuukausienkaan päästä sairastetusta taudista.
– Tämä on sillä tavalla kiinnostava sairaus, että oireita voi olla missä päin kehoa tahansa, ylilääkäri Helena Liira toteaa.
Poliklinikalle voi päästä ainoastaan lääkärin lähetteellä, jos potilaalla on todettu koronavirusinfektio ja pitkäaikaisoireita on vähintään kolmen kuukauden ajan.
HUSin poliklinikalla potilaan hoitoon ja kuntoutukseen keskittyy seitsemän hengen ryhmä eri alojen ammattilaisia: kaksi lääkäriä, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja osastosihteeri.
– Moniammatillinen tiimi keksii useita eri lähestymistapoja. Esimerkiksi vertaistuki voi olla hyvinkin voimaannuttavaa ja sitä potilaat toivovat, ylilääkäri Helena Liira kertoo.
Lääkäri myös sulkee pois muut mahdolliset sairaudet, jotka voisivat olla syynä potilaan pitkittyneisiin oireisiin. Tarvittaessa potilas ohjataan vielä tarkentaviin tutkimuksiin.
Kymmeniä potilaita jonossa, osa joudutaan hylkäämään
60 prosenttia koko Suomen koronavirusinfektioista on ollut Uudellamaalla, ja se näkyy HUSin poliklinikalle pyrkivien potilaiden määrässä.
Heti avauduttuaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla on ollut ylilääkäri Liiran mukaan useita kymmeniä potilaita.
Poliklinikasta uutisointi on lisännyt tulijoiden määrän nyt siihen pisteeseen, että jonossa on tällä hetkellä liki 60 lähetettä. Lääkäreiden tulisi ehtiä ottaa niihin kantaa viikon sisällä.
– Siinä on hiukan haastetta. Osan joudumme palauttamaan, koska kaikkein lieväoireisimpia emme voi nyt vastaanottaa.
Ylilääkäri Helena Liiran mukaan potilaslähetteitä tulee pääsääntöisesti yksityislääkäreiltä ja työterveyshuollosta.
Hän arvioi, että pitkäaikaisen koronan tyypillisimpiä oireita kyettäisiin hyvin hoitamaan työterveyshuollossa tai terveyskeskuksissa, missä pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat mahdollisia.
– Erikoissairaanhoidon pitäisi keskittyä koulutukseen ja tutkimukseen. Mielekkäintä on, että me otamme kaikkein vaikeimpia tapauksia ja teemme heille erityistutkimuksia.
"Hyvin todennäköisesti oireet myös rauhoittuvat"
Yle keräsi ihmisten kokemuksia pitkäaikaisen koronataudin vaikutuksista arkeen ja elämään. Vastauksia kertyi noin viisisataa.
Yli 80 prosenttia vastanneista kertoo pitkäkestoisten oireiden jatkuneen yli kuuden kuukauden ajan.
Vastauksissa toistuvat krooninen väsymys, aivosumu, aistimuutokset, vatsa- ja iho-oireet sekä neurologiset oireet.
Oireilu on vaikuttanut arjen askareisiin, mutta useat kertovat joutuneensa luopumaan myös harrastuksista ja urheilusta jaksamisen puuttuessa. Osalta vastanneista pitkittyneet oireet ovat vieneet työkyvyn joko osittain tai kokonaan.
HUSin poliklinikalla tehtävän tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään pitkäaikaisoireiden mekanismia.
Poliklinikka tekee lääketieteellistä tutkimustyötä sekä osana kansainvälistä yliopistosairaalaverkostoa että Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Viikoittaiset keskustelut poliklinikoiden kanssa eri puolilla Eurooppaa ovat jo osoittaneet, että taudin oirekuva on hyvin samanlainen eri maissa.
– Olemme aika lailla yksimielisiä siitä, että tässä on jonkinlainen autoimmuunireaktio mukana. Potilaiden autonominen hermosto on ylivirittynyt, ja sitä rauhoittamalla voidaan saada helpotusta oireisiin, Liira sanoo.
Liira muistuttaa aiemmista SARS ja MERS -epidemioista, jotka olivat myös koronaviruksen aiheuttamia. Myös niissä sairastuneille tuli jälkioireita, jotka lopulta kuukausien ja vuosien saatossa poistuivat lähes kokonaan.
– Hyvin todennäköisesti tämä menee saman kaavan mukaan, että oireet myös rauhoittuvat.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10. syyskuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Professori: Koronan pitkä oireyhtymä on kansanterveydellinen uhka kaikkialla – STM:n asiantuntijaryhmä ryhtyy kerryttämään tietoa
Koronan pitkä oireyhtymä on harvinainen pikkulapsilla – uuden lastensairaalan infektiolääkäri: Tapaukset laskettavissa yhden käden sormilla