Tänä syksynä Suomen työpaikoilla alkaa laskeutuminen uuteen, koronan jälkeiseen aikaan.
Muutos tapahtuu asteittain.
Rakennusyhtiö YIT:n työmailla ei enää tarvitse käyttää maskia ulkotiloissa. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella järjestetään pitkästä aikaa tiimipalavereita, kun samaa työtä tekevät saavat olla samassa tilassa. Keskon konttorille voi tulla töihin, jos on saanut kaksi rokoteannosta.
Rajoituksista luovuttaessa juuri koronarokote on keskeinen tekijä. Rokotekattavuuden nousu antaa mahdollisuuden avata sekä yhteiskuntaa että työpaikkoja.
Mutta onko kollegat rokotettu? Onko työnantajilla käsitystä siitä, kuinka suuri osa työvoimasta on ottanut koronarokotteen?
Yle kysyi asiaa kymmeneltä suomalaiselta työnantajalta. Vastaus oli selvä: Tietoa ei ole. Eikä sitä voikaan olla.
– Työnantaja ei voi selvittää tai rekisteröidä rokotetietoa, sillä kyseessä on henkilötieto, jota koskevat tiukat tietosuojasäädökset, kertoo Keskon henkilöstöjohtaja Matti Mettälä.
– Emme ole aktiivisesti selvittäneet henkilöstön rokotustilannetta, koska meillä ei ole oikeutta sellaista tietoa kysyä, toteaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen Sami Ärilä.
– Rokotekattavuus ei ole tiedossamme ja emme ole kysyneet tästä työntekijöiltä. Uskomme, ettemme työnantajana voi saada tarkkaa kuvaa siitä, kuinka moni työntekijämme on rokotettu Suomessa, kuvaa tietoturvayhtiö F-Securen henkilöstöjohtaja Charlotte Guillou.
Mikä siis avuksi?
"Koronapassia tulisi harkita"
Suomessa valmistellaan parhaillaan koronapassia. Se on todistus, joka kertoo, onko passin omistaja rokotettu, onko hän sairastanut hiljattain koronan tai onko hänellä tuore negatiivinen testitulos.
Koronapassin avulla voitaisiin järjestää esimerkiksi urheilu- ja kulttuuritapahtumia ilman nykyisenkaltaisia rajoituksia.
Pari viikkoa sitten Uutissuomalainen kertoi, että rakennusala toivoo koronapassin käyttöönottoa työmailla. Ylen tietojen mukaan koronapassin käyttö myös työpaikoilla on Suomessa vähintään harkinnassa. Koronapassin käytön pitäisi Ylen tietojen mukaan olla työpaikoilla vapaaehtoista, jotta työntekijät eivät joudu eriarvoiseen asemaan.
Näin kysely tehtiin
Yle kysyi kymmeneltä suomalaiselta työnantajalta koronarajoituksista, -rokotteista ja -testeistä. Kyselyyn osallistuivat kaupanalan Kesko, Nordea-pankki, terveysyhtiö Mehiläinen, eläkevakuuttaja Ilmarinen, peliyhtiö Rovio, rakennusyhtiö YIT, metsäjätti UPM, tietoturvayhtiö F-Secure sekä Rovaniemen ja Helsingin kaupungit.
Työnantajilla on palveluksessaan Suomessa yhteensä noin 120 000 henkilöä.
Vastaukset toimitettiin pääosin kirjallisesti.
Ylen kyselyyn vastanneiden mukaan koronapassi olisi työpaikoilla hyödyllinen.
Koronapassia voitaisiin Keskon Mettälän mukaan käyttää esimerkiksi asiakas- ja sidosryhmätapahtumissa. Henkilöstöjohtajilla on viesti koronapassia valmisteleville päättäjille.
– Koronapassilla tulisi olemaan suuri merkitys ja me toivomme, että se etenisi nyt mahdollisimman nopeasti, sanoo Mettälä.
– Se voisi ilman muuta helpottaa. Jos passi tulisi, niin olisimme varmasti kiinnostuneita, mutta kun sellaista päätöstä ei ole, Nordean henkilöstöjohtaja Johanna Bergström sanoo.
– Kyllä, koronapassilla voitaisiin vauhdittaa paluuta kohti normaalia arkea, sanoo Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Matti Heiskanen.
– Se selkeyttäisi tilannetta, sanoo YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo.
Raulon mukaan työmailla haastena on se, että niillä käy monen eri työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Koronapassin avulla riskit tunnistettaisiin paremmin, Raulo arvioi.
– Koronapassi on toki yksi tekninen asia, mutta toivoisimme myös toimintamalliohjeita, miten sitä voisi hyödyntää.
Metsäyhtiö UPM näkee koronapassille käyttökohteita esimerkiksi tehtaiden kunnossapitoseisokkien yhteydessä sekä erilaisten tilaisuuksien ja vierailujen järjestelyissä. Myös terveysyhtiö Mehiläisen Tatu Tulokas arvioi, että koronapassista voisi olla hyötyä.
– Meillä olisi tällaiseen järjestelyyn tekninen mahdollisuus vaikka heti.
Myös F-Securen henkilöstöjohtaja Guillou uskoo, että koronapassista olisi hyötyä, mutta yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset tulisi pohtia tarkoin.
Kymmenestä vastaajasta vain peliyhtiö Rovion sijoittajasuhdepäällikkö Minna Eloranta ja Rovaniemen kaupungin henkilöstöjohtaja Antti Määttä epäilevät, ettei koronapassista olisi niille hyötyä.
– Seuraamme ensin miten koronapassin valmistuminen etenee, mutta emme näe, että rajoittaisimme henkilöstömme mahdollisuutta tehdä töitä toimistolta juurikaan missään tilanteessa, Rovion Eloranta sanoo.
Aihe on varsin herkkä. Rovion sijoittajasuhdepäällikkö Elorantakin korostaa, ettei yhtiö ei halua saattaa henkilöstöään rokotuksen tai rokottamattomuuden perusteella eriarvoiseen asemaan.
Onko koronarokote työnantajan asia?
Työnantajilla ei ole tietoa työntekijöiden rokotuksista, eikä asia nykytulkinnan mukaan heille edes kuulu.
Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:
Saako työnantaja kysyä, onko työntekijällä koronarokote? EK:n mukaan kyllä – SAK muistuttaa yksityisyydensuojasta, jos työtehtäviä muutetaan
Kuulostaako monimutkaiselta? Koronapassin käyttöönotto on todennäköisesti helpompaa vapaa-ajan palveluissa kuin työpaikoilla – töihin kun on käytännössä pakko mennä.
Toisaalta jo arkijärjenkin mukaan tuntuisi erikoiselta, jos kulttuuri- tai ravintola-aloilla asiakkailta vaadittaisiin koronapassi, mutta samassa tilassa olevilta työntekijöiltä ei.
Pikatestejä ei vielä juuri käytetä
Kotioloissa käytettävät pikatestit ovat yleistyneet. Työpaikoilla niitä on kuitenkin hyödynnetty melko vähän.
– Olemme kokeilleet pikatestejä pienimuotoisesti, YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo sanoo.
– Yksittäisissä tapauksissa huolellisesti tehtynä se voi ainakin teknisesti toimia, mutta toistaiseksi edellytämme riskitilanteissa aina ammattimaista testausta.
Toinen pikatestien käyttäjä kymmenen kyselyyn vastanneen työnantajan joukossa metsäyhtiö UPM. Se on jakanut pikatestejä henkilöstölleen kotona käytettäväksi.
Keskossa ja Roviossa selvitellään pikatestien hyötyjä.
– Mietimme mahdollisia vapaaehtoisia käyttötapauksia. Esimerkiksi, jos tiimi haluaa tavata ja työskennellä päivän yhdessä ilman maskeja, Rovion Minna Eloranta kertoo.
Karkea arvio syntyy tilastoista
Henkilöstöjohtajien mukaan tarkempi tieto työpaikkojen rokotustilanteesta olisi hyödyllinen.
– Työnantajalla on vastuu työskentely-ympäristön turvallisuudesta. Rokotetiedon avulla meillä olisi mahdollisuus varmistaa se paremmin, Keskon Mettälä sanoo.
– Tiedolla olisi varmasti merkitystä riskienhallintaan ja etätyöntekijöiden työpaikalle paluuseen, sanoo F-Securen Guillou.
– Se helpottaisi suunnittelua ja huojentaisi läsnäolijoiden oloa henkisesti, sanoo YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo.
Karkeita arvioita voidaan toki tehdä nykyisilläkin työkaluilla. Julkiset tilastot auttavat. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla ja UPM:llä arvioidaan, että työntekijöiden rokotekattavuus on todennäköisesti samaa tasoa kuin väestöllä keskimäärin.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella päätellään, että rokotettujen osuus voi olla jopa suurempi.
– Kun keski-ikämme on suht korkea, henkilöstöstämme todennäköisesti hiukan koko väestön otantaa suurempi osa on saanut jo kaksi rokotetta, Sami Ärilä arvioi.
Rovaniemellä on seurattu yleisellä tasolla, kuinka innokkaasti kaupungin henkilöstö on osallistunut työpaikalla järjestettyihin rokotustilaisuuksiin. Henkilöstöjohtaja Antti Määtän mukaan se antaa kuvaa tilanteesta.
Peliyhtiö Roviossa rokotteet ovat nousseet esiin ihan arkisissa keskusteluissa.
– On ilahduttavaa, jos työntekijät kertovat rokotusten ottamisesta vapaaehtoisesti, sillä se helpottaa terveysturvallisuuden takaamista työpaikalla, sijoittajasuhdepäällikkö Eloranta sanoo.
Rakennusyhtiö YIT on tehnyt osassa toimintamaissaan myös vapaaehtoisen kyselyn aiheesta.
– Lähtökohtaisesti nojaamme avoimuuteen, luottamukseen, erilaisiin kyselyihin ja tilastoihin, kertoo henkilöstöjohtaja Raulo.
Kaikki työnantajat kertovat suositelleensa koronarokotetta tai huolehtineensa siitä, että henkilökunta saa tarvittavan tiedon rokotusmahdollisuudesta.