Kouluissa käydään nyt kilpajuoksua koronarokotusten ja karanteenien välillä.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa satoja oppilaita on tällä hetkellä karanteenissa korona-altistumisen takia. Imatralla Vuoksenniskan ja Mansikkalan koulukeskuksissa on kaikkiaan 125 ihmistä karanteenissa.
Mansikkalan koulukeskuksessa järjestettiin eilen tiistaina rokotustilaisuus, jossa oli tarjolla rokotusaikoja kaikille 12 vuotta täyttäneille oppilaille. Osa rokotteista jäi kuitenkin käyttämättä.
Apulaisrehtori Kimmo Liukkonen arvelee, että tämä saattoi johtua siitä, että rokotuksista tiedotettiin vasta viime perjantaina ja ajanvarauksia otettiin vastaan maanantaina.
– Se oli verraten lyhyt aika. Välttämättä kaikki huoltajat eivät tule katsoneeksi Wilma-viestejä viikonlopun aikana.
Apulaisrehtori sanoo, että oppilaita jopa rohkaistiin hankkimaan lupa koulupäivän aikana. Into ei ollut kovin suurta.
– Annettiin mahdollisuus, että 12 vuotta täyttäneet oppilaat voivat ottaa koteihin yhteyttä ja saada luvan puhelimitse, koska siellä jäi rokotteita käyttämättä. Kyllä ne olivat hyvin yksittäisiä, jotka tilaisuuteen tarttuivat.
Koululaiset konsulteiksi
Kainuussa sote-kuntayhtymä haluaa kohentaa nuorten alhaista rokotekattavuutta.
Yhdeksi keinoksi on otettu nuoriin paremmin vetoava viestintä, ja siksi sote-yhtymä on pyytänyt koululaisia konsulteiksi erityisesti someviestintää varten.
"Koronalähettiläiksi" värvätyt Kajaanin lyseon yhdeksäsluokkalaiset Tawinan Chomtha ja Senni Keränen kertovat nähneensä jonkin verran tietoa korona-asioista, mutta paremmalle viestinnälle on heidän mielestään todellinen tarve.
Mutta miten viesti tavoittaa nuoret? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.
Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen sanoo kuitenkin, että nimenomaan vertaisilta saatu tieto vaikuttaa paremmin kuin ylhäältä annetut käskyt. Painostava ja vaihtoehdoton "menkää ja ottakaa rokote" -viesti ei tehoa.
– Tuodaan se asia nuoren omaksi asiaksi keskustellen. Se auttaa ja vahvistaa päätöksen tekemistä. Nuori miettii oman kantansa. Häntä rohkaistaan menemään ja ottamaan rokotus.
Ajatukseen Kainuun koronalähettiläistä tutkija suhtautuu hyvänä esimerkkinä omanikäisten vertaistuesta.
– Mutta kuinka viestitään niin, että nuori erottaa, mikä on kenenkin missio?
Se, että nuorilla on pelkoja rokotuksia kohtaan, etenkin jälkiseurausten osalta, on Pitkäsen mukaan luonnollista.
– On tärkeää, että nuoret saavat asiallista tietoa ja että heillä on mahdollisuus keskustella ja saada tukea päätöksentekoon.
Kiitokseksi tavaraa
Kainuussa Senni Keränen sanoo käyneensä katsomassa sote-yhtymän viestintämateriaaleja ja kertoneensa niistä oman näkemyksensä.
– Osa oli sellaisia, että ne eivät kiinnostaneet. Yksi oli hulvaton, hän kuvailee.
Palkkaa sote-yhtymä ei ole toistaiseksi maksanut, vaan kiitokseksi on annettu tavaraa.
Koronalähettiläät sanovat, että viesti rokottamisesta on saavuttanut nuorison Kajaanissa.
– Viesti on kyllä mennyt perille, mutta onko se mennyt sillä tavalla, että sitä halutaan noudattaa? Se on eri tarina, kaksikko pohtii.