Koronan jäljitys ja testaaminen näyttää sakkaavan koko Suomen terveydenhoitojärjestelmän, ennen kuin Suomen hallitus astuu esiin uudella koronastrategiallaan.
Hoitoon pääsy lääkärille tai sairaanhoitajalle terveyskeskuksissa on hidastunut usealla paikkakunnalla, koska koronan jäljitys ja testaaminen vaativat niin paljon työvoimaa.
Muun muassa Varsinais-Suomessa kunnat ovat osin kuormittuneet jäljittämisen takia, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Esa Rintala.
– Neuvolat, kouluterveydenhuolto ja terveyskeskusten vastaanotot kärsivät, Rintala sanoo.
Aiemmin samaa asiaa on tuonut esiin muun muassa Espoon terveyspalveluiden johtaja Markus Paananen.
Ja koska terveyskeskukset eivät vedä, ihmiset hakeutuvat päivystykseen, joka taas ruuhkautuu. Näin ainakin Lappeenrannassa.
– Erityisesti kroonisten sairauksien hyvä hoito kärsii, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, terveyspalveluiden johtaja Tuula Karhula sanoo.
"Testaamispolitiikkaan täytyy tulla muutos"
Sairaanhoitopiireissä toivotaan nyt pikaisia uusia ohjeita tilanteeseen.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Esa Rintala sanoo, että nykyisenkaltainen tilanne johtaa perusterveydenhuollon toimintakyvyn heikkenemiseen.
– Näin ei voida jatkaa. Myös testaamispolitiikkaan täytyy tulla muutos, Rintala kirjoittaa Ylelle.
Rintalan mukaan laboratorio on täysin ylityöllistetty koronanäytteiden kanssa, testaaminen ja jäljittäminen rasittavat ennestään ylikuormittunutta perusterveydenhuoltoa.
Rintalan mukaan tulisi pohtia, onko näin laaja testaaminen epidemian hallinnan kannalta tarkoituksenmukaista.
– Rokotettujen laajamittainen testaaminen on epätarkoituksenmukaista, Rintala sanoo.
Myös HUS toivoo uusia ohjeita
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä odotetaan uusia ohjeita hallitukselta. Johtajaylilääkäri Jari Petäjän mukaan HUSin pitäisi pian saada tieto siitä, millaista testauskapasiteettia heiltä toivotaan ja kuinka se rahoitetaan.
Petäjän mukaan testauskapasiteettia ei voida nykyisestä enää kasvattaa, sillä testaukset sitovat todella suuren määrän ammattilaisia.
– Pikemminkin tulee arvioida, voisiko testausmääriä vähentää.
Myös jäljitys tulee Petäjän mukaan uudistaa. Se on työllistänyt kuntia suuresti HUSin alueella ja haitannut perusterveydenhuoltoa. Petäjä huomauttaa, että testauskapasiteetti ja tartunnanjäljitys ovat yhteydessä toisiinsa.
– Jos esimerkiksi koululuokassa määritellään kaikki oppilaat altistuneiksi lähipulpettien sijaan, tuottaa se moninkertaisen määrän meille testattavia.
Petäjän mukaan hallituksen tulisi uudessa strategiassaan arvioida epidemian aiheuttamaa kuormitusta sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhoitoon, ei laskea pelkkiä sairaansijojen riittävyyttä. Lisäksi pikainen päätös kolmannen rokotuskierroksen ajankohdasta on tärkeä toiminnan suunnittelun ja resursoinnin näkökulmasta.
Pirkanmaa teki päätöksiä jo itse
Hallituksen ohjeita odotellessaan alueet ovat osittain ottaneet ohjakset omiin käsiinsä.
Pirkanmaa ilmoitti viime viikolla, ettei täysin rokotettujen henkilöiden tarvitse enää hakeutua koronanäytteenottoon, mikäli heillä on lieviä hengitystieinfektion oireita. Sairaanhoitopiirin oman riskiarvionsa mukaisesti vetämä linjaus ei kuitenkaan koske terveydenhuollon työntekijöitä tai koronavirukselle altistuneita henkilöitä.
Myös THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi viime viikolla, että alueet voivat harkita testaamista itse.
Sairaanhoitopiireissä oltaisiin kuitenkin varmasti tyytyväisiä, jos myös hallitus näyttäisi kaapin paikkaa selkeämmin, eikä vastuuttaisi alueita ja kuntia yksin.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 31. elokuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Tartunnanjäljitys lakkasi toimimasta ja työ siirtyi kouluille - rehtori Hanna Sarakorpi: "Sunnuntait kuluvat altistumisia selvitellessä"