Kuvio alkaa olla kirkkonummelaiselle Heidi Jaarola-Snellille jo tuttu: Eino-lapsen nenä vuotaa tai häntä yskittää. Korona-aikana se tarkoittaa sitä, että seuraavaksi lapsi viedään koronatestiin.
Niin nytkin, viidettä kertaa.
– Testi on helppo varata ja se on ohi nopeasti, mutta hankaloittaahan se asioita paljon, kun pitää lähteä viemään lasta testiin ja jännittää sitä, onko tulos positiivinen, Jaarola-Snell kertoo.
Toistaiseksi kaikki lapsen ja äidin testit ovat olleet negatiivisia. Testausrumballa on kuitenkin vaikutuksensa parturi-kampaamon yrittäjänä työskentelevän Jaarola-Snellin arkeen.
– Joudun sumplimaan ja siirtämään asiakkaiden aikoja. Jos vielä itse saan sen flunssan, niin sitten taas puljataan asiakkaiden kanssa. On se taloudellisestikin kurjaa, hän toteaa.
Heidi Jaarola-Snellin poika on vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen. Äiti on huomannut, että päiväkodissa ajoittain lasten nenät vuotavat tai he yskivät.
– Mutta eihän sitä tiedä, onko kyseessä flunssa vai vuotaako lapsen nenä muuten vaan.
Heidi Jaarola-Snell onkin sitä mieltä, että tietoa pikkulasten koronatartunnoista ja heillä ilmenevistä oireista ei ole tuotu esille tarpeeksi.
Lisäksi hän toivoo avoimuutta siihen, kuinka päiväkodeissa ilmenneistä tartunnoista tiedotetaan. Hänestä päiväkodin nimi tulisi mainita, jos ilmoitetaan esimerkiksi kirkkonummelaisessa päiväkodissa ilmenneestä tartunnasta.
– Silloin pystyisi paremmin tarkkailemaan lapsen oireistoa ja vointia, jos tartunta on vaikka todella lieväoireinen, niin siihen osaisi reagoida paremmin.
Pienet lapset sairastavat usein oireettomana
THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoo, että vaikka lapset sairastavat koronainfektion pääsääntöisesti lievänä, heitä on testattu paljon viime syksystä lähtien. Suuri osa positiivisen testin antaneista pikkulapsista on testaushetkellä ollut oireettomia.
– Viimeksi kuluneen vuoden seurantatiedon perusteella pienten lasten tartuntojen yleisyys on kyllä huomattavasti vähäisempi kuin aikuisten, Sarivikivi sanoo.
Hänen karkean arvionsa mukaan alle 3-vuotiaiden tartuntoja on pandemian aikana tähän mennessä havaittu runsaat pari tuhatta. Koronan oireillessa alle kolmivuotiaalla taudinkuva on samankaltainen kuin muissakin virusinfektioissa, eikä koronavirusta pysty pelkästään oireiden avulla tunnistamaan.
– Se voi ilmetä esimerkiksi hengitystieoireina tai vatsavaivoina.
Sarvikivi kertoo, että rekisteritiedon mukaan kolme tuhannesta koronaviruspositiivisesta alle 20-vuotiaasta on otettu sairaalahoitoon, ja lastensairaaloille vastikään tehdyn kyselyn mukaan vain hyvin harvoja voimakasoireisia taudinkuvia on havaittu.
Syksyn ja alkutalven nuhien ja flunssien kanssa arvuutteleville vanhemmille Sarvikivellä on muutama neuvo. Tämänhetkisen ohjeistuksen mukaan lievien hengitystieoireiden takia pientä lasta ei tarvitse viedä välittömästi testiin, mutta varhaiskasvatukseen tai kouluun ei tulisi lievienkään oireiden kanssa mennä. Jos lapsen lähipiirissä tiedetään olleen varmistettu koronatapaus, eli on mahdollista että lapsi on altistunut koronalle, suositellaan oireisten altistuneiden testaamista.
Sarvikivi sanoo, että kansallisia strategioita ollaan päivittämässä, ja muun muassa testaamista koskevat ohjeistukset todennäköisesti tarkentuvat.
– Jäljittämisen ja testauksen ylikuormituksen helpottamiseksi voisi olla tarpeen kohdentaa resurssit niin, että toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa epidemian torjunnan kannalta.
HUSin Lehtonen suosittelee maskeja pienimmillekin
HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan koronatartuntoja esiintyy tällä hetkellä toiseksi eniten 10–20-vuotiaiden keskuudessa. Eniten tartuntoja havaitaan 20–30-vuotiailla.
– Virusta liikkuu aika paljon kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä myötä myös altistuksia tapahtuu paljon, hän sanoo.
Lähiopetuksessa tartuntoja ja altistuksia voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään maskien käytöllä. Maskisuositus on voimassa yli 12-vuotiaille, mutta Lehtonen on sitä mieltä, että niiden käytöstä voisivat hyötyä nuoremmatkin.
– Aika monet kunnat ovat suositelleet maskeja nuoremmille ja käsittääkseni kokemukset ovat olleet pääasiassa hyviä. Tilanteessa, jossa testaaminen ja tartunnanjäljitys on kuormittunutta, tuntuisi perustellulta lisätä maskien käyttöä.
Lehtonen myös suosittelee viemään lapsen koronatestiin edelleen vähäisistäkin oireista.
– Niin kauan kun merkittävä osa väestöstä on rokottamatta kattavasti, oireisiin on syytä suhtautua vakavasti ja käydä testeissä.
Hänen mukaansa kiivasta keskustelua käydään parhaillaan siitä, miten menetellään sitten, kun rokotuskattavuus saadaan tarpeeksi korkealle tasolle.
– On valittava joko strategia, jossa testataan ja jäljitetään ja pyritään pitämään tartuntaluvut pieninä, tai strategia, jossa luotetaan siihen että rokotteet tehoavat.
Molemmissa vaihtoehdoissa on paremmat ja huonommat puolensa, Lehtonen kertoo. HUSissa testaus- ja jäljityskapasiteetit ovat jo nyt äärimmillään ja mitä enemmän niihin panostetaan, sitä enemmän henkilöstöä on poissa perusterveydenhuollosta.
Toisaalta jos rokotussuoja ei osoittaudu riittäväksi, sairaalahoitoa vaativien tautitapausten ja long covid -potilaiden määrä on saatava joillain keinoilla kuriin. Kuitenkaan yhteiskunnan toimintaa ei voi rajoittaa loputtomiin, Lehtonen sanoo.
Hän itse toivoo, että voiton puolelle päästäisiin rokotteiden avulla, joskaan kaksi rokoteannosta ei siihen todennäköisesti riitä.
– Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä pohtii lähipäivinä asiaa. Rokotteiden saatavuus on parantunut, joten siinä mielessä Suomeen olisi varmasti mahdollista saada sellainen määrä rokotteita, että riskiryhmien ja rokotusikäisen väestön kolmas rokotekierros voisi alkaa alkukeväästä.
Hallitus pohtii myös parhaillaan Suomen uutta koronastrategiaa. Lasse Lehtosen mielestä sen olisi syytä valmistua mahdollisimman pian.
– Tuhansia ihmisiä on sidoksissa muun muassa tartunnanjäljitykseen ja testaukseen ja meidän tulisi saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Strategian tulisi olla hyvin suunniteltu ja perustua tutkittuun tietoon. Silloin se on vahvalla pohjalla, Lehtonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 28.8.2021 kello 23:00 saakka.
Lue seuraavaksi:
Testataanko kaksi kertaa rokotettuja kohta lainkaan, kun vain harva sairastuu? Pirkanmaa lopetti jo, THL:n Salminen: Syysflunssassa voi pysyä kotona
Tartunnanjäljitys lakkasi toimimasta ja työ siirtyi kouluille – rehtori Hanna Sarakorpi: "Sunnuntait kuluvat altistumisia selvitellessä"
Koronan kotitestien myynti kasvoi selvästi elokuussa – katso videolta, kuinka testi tehdään