Koronapikatestien suosio on kasvanut selvästi kesän aikana. Yksityisten terveydenhuollon tarjoajien mukaan pikatestejä on otettu kesän aikana selvästi enemmän kuin aikaisemmin.
Pikatesti ei kuitenkaan ole lippu vapauteen, sillä sen luotettavuuteen liittyy epävarmuutta.
Kysyimme asiantuntijoilta, paljonko pikatestejä nykyään tehdään, missä tilanteissa ne toimivat parhaiten ja kuinka luotettavia ne ovat.
Pikatestien osuus kaikista on vain viisi prosenttia, mutta määrä kasvaa
Koronatestejä on kolmenlaisia: PCR-testejä, antigeenitestejä ja vasta-ainetestejä. Pikatesteissä käytetään ylivoimaisesti eniten antigeenitestausta.
PCR-testissä etsitään yksittäisestä näytteestä koronaviruksen perimää, kun taas antigeenitesti tunnistaa viruksen proteiineja. Vasta-ainetesti taas tunnistaa, jos kehosta löytyy koronaviruksen vasta-aineita.
Antigeenitestejä tehdään tällä hetkellä Suomessa päivittäin noin 5 000–8 000 kappaletta, ja määrä on kasvussa: esimerkiksi Terveystalo kertoo ottaneensa heinä-elokuun aikana lähes yhtä paljon antigeenitestejä kuin aiemmin koko epidemian aikana yhteensä. Myös Mehiläisen mukaan oireettomien antigeenitestaus näyttää lisääntyvän, etenkin matkustukseen liittyen.
Terveydenhuollossa otettujen testien lisäksi Suomen kauppoihin on tullut myyntiin kotona otettavia pikatestejä. Esimerkiksi S-Ryhmä kertoo myyneensä elokuussa viikottain noin 20 000 pikatestiä, ja kovan suosion vuoksi niiden saatavuudessa on ollut usein hankaluuksia.
Pikatestien osuus kaikista testeistä on kuitenkin pieni. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen datan mukaan Suomessa on koko epidemian aikana otettu 6 300 000 koronatestiä, joista vain viisi prosenttia on ollut antigeenitestejä. Luvussa eivät ole mukana kotona otetut testit.
Antigeenitesteistäkin suurin osa on otettu Lapin sairaanhoitopiirissä, jossa niitä suositaan pitkien välimatkojen takia: testitulokset saadaan ilman, että näytteitä tarvitsisi kuljettaa erikseen laboratorioon.
– Yksityisellä puolellakin suurin osa testeistä on PCR-testejä. Matkustustodistuksiakin varten käytetään enimmäkseen PCR-testejä, kertoo THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Korpa.
Pikatesti toimii parhaiten oireisille, kotitesti lisää virheitä
Antigeenitestiä ei tarvitse analysoida laboratoriossa, kuten PCR-testit, ja tuloksissa menee vain muutamia tunteja, kun taas PCR-testituloksen saamisessa kestää yleensä päivän tai pari.
Antigeenitesti ei kuitenkaan ole yhtä luotettava kuin PCR-testi. Savolainen-Kopran mukaan antigeenitestin luotettavuus on noin 85–95 prosenttia siitä, mikä PCR-testin luotettavuus on. Kun luotettavuuteen lasketaan mukaan myös käytännön seikat, kuten näytteenoton onnistuminen ja testin ajoittaminen, luotettavuus laskee edelleen.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ei pidä antigeenitestejä luotettavana tapana kartoittaa tartuntoja.
– Monet laboratorioasiantuntijat eivät pidä tehoa tarpeeksi hyvänä lääketieteelliseen diagnostiikkaan, Lehtonen sanoo.
Antigeenitesti on luotettavimmillaan pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin virusta on limakalvoilla paljon. Jos testi tehdään oireettomalle, virusproteiinin havaitseminen on vaikeampaa, ja tartunta voi jäädä huomaamatta.
Pikatestin ajoittamiseen liittyy siis enemmän haasteita kuin hitaammin analysoitavaan PCR-testiin.
– Suurin osa antigeenitesteistä on tarkoitettu oireellisten testaamiseen, HUSin Lasse Lehtonen toteaa.
– Jos testi otetaan vaikka tänään ja henkilö olisi altistunut muutama päivä sitten, virusta voi olla kehossa sen verran vähän, ettei se tartu testiin. Henkilö voi silti olla tartuttava huomenna, THL:n Carita Savolainen-Kopra kertoo.
Myös kaupoissa myytävät kotitestit ovat antigeenitestejä. Niiden luotettavuus on vielä heikompi parista syystä. Kotitestiä ei oteta syvältä nenänielusta kuten ammattilaisten ottamat testit otetaan, vaan sierainten läheltä, jossa virusta on yleensä vähemmän. Lisäksi kotitestissä piilee suurempi inhimillisten virheiden riski.
HUSin Lehtosen arvion mukaan kaupoissa myytävien pikatestien luotettavuus on suunnilleen 60 prosentin paikkeilla.
– Silloin jää monta tartuntaa huomaamatta.
Antigeenitestien lisäksi on PCR-pikatestejä, jotka ovat käytännössä yhtä luotettavia kuin "hitaat" versiot, mutta niitä on Suomessa hyvin vähän. Siksi niitä ei voida käyttää esimerkiksi oireettomien testaamiseen.
– Niiden saatavuus ei siihen riitä, se on valitettavasti niin kysyttyä tavaraa, että meillä on ollut välillä vaikeuksia saada niitä päivystyksiinkään. Se vaatii myös aika pitkälle koulutetun henkilön sitä testiä tekemään, Lehtonen kertoo.
Pikatesti toimii parhaiten, kun tartuntoja on paljon
Pikatesti jää varmuudessa jälkeen hitaammin analysoitavista testeistä, mutta sille on paikkansakin, sanoo Savolainen-Kopra.
Pikatestejä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi silloin, kun jossain paikassa on iso paikallinen epidemia ja paljon altistuneita. Sillä saadaan silloin kartoitettua hyvin tartuntatilannetta.
Antigeenitestin luotettavuutta voi myös kasvattaa sillä, että testi otetaan useamman kerran, esimerkiksi parin päivän välein.
– Pitää kuitenkin muistaa, että negatiivinen tulos ei ole vapaalippu siihen, että voisi varmasti ajatella, että itsellä ei ole infektiota. Kaikkeen testaamiseen liittyy epävarmuutta, varsinkin antigeenitestaukseen, Savolainen-Kopra toteaa.
– Kaikkein luotettavin testimuoto on edelleen PCR-testi. Se on ikään kuin se kultainen standardi.
Lue lisää:
Koronan kotitestien myynti kasvoi selvästi elokuussa – katso videolta, kuinka testi tehdään
Korona ei sotkenut Milka Koskelan ja Sami Murron polttareita, kun kaikki tekivät kotitestin – nyt pari aikoo pyytää testiä myös häävierailta
Koronan kotitestien myynti on lisääntynyt päivittäistavarakaupoissa, ja osasta testit ovat jopa loppuneet