Espoossa koronavirustartuntojen jäljittämistoiminta on niin ruuhkautunutta, että ilmoitus virukselle altistumisesta voi tulla pahimmillaan vasta kaksi viikkoa altistumisen jälkeen. Vantaalla tartunnan saaneiden jäljittämiseen menee viikko ja altistuneiden löytämiseen vielä pidempään. Helsingissä viiveet ovat hieman lyhyempiä, mutta varsinkin altistuneille tiedon saaminen kestää
– Tartuntamääriin nähden kevyemmät rajoitukset ja korkeat tartuntamäärät johtavat siihen, että emme pysy tartuntojen perässä, Espoon terveyspalveluiden johtaja Markus Paananen sanoo.
Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkydön mukaan tartuntoja saavat ovat nyt pääosin nuoria, jotka myös näkevät muita ihmisiä vanhempia ikäluokkia enemmän. Aronkydön mukaan rokotteiden ansiosta koronavirusta sairastetaan entistä lievempänä, jolloin moni voi levittää tautia tietämättään.
Jos koronalle altistunut ja mahdollisen tartunnan saanut ei saa tietoa altistumisestaan eikä rajoita omia kontaktejaan ajoissa, jäljitystoiminnan tarkoitus ei täyty. Espoon Markus Paanasen mielestä jäljitystyön mielekkyyttä pitää arvioida erityisesti suhteessa sen tarvitsemaan työvoimaan.
Espoossa tartuntaketjuja jäljittää sadan ihmisen yksikkö. Pääosa jäljittäjistä on Espoon terveydenhuollon ammattilaisia, jotka on otettu jäljitykseen muista työtehtävistä, osa työntekijöistä on ostopalveluista ja osa terveydenhuollon ulkopuolelta.
Vantaalla jäljittäjiä on muutama kymmenen, ja töihin otetaan kaikki halukkaat, koska perusterveydenhuollon henkilöstöä ei voi enää toimintaa vaarantamatta siirtää jäljitykseen.
Espoossa jo pelkästään sadan ihmisen jäljitysyksikkö syö henkilöstöresursseja isosti. Tämän päälle pitää Markus Paanasen mukaan ajatella myös rokotustoiminta ja hengitystieinfektiopotilaiden hoitaminen erikseen osoitetulla infektioterveysasemalla.
Kahden koronavuoden aikana terveydenhuollon on pitänyt venyä isoihin uusiin vaatimuksiin, ja Paanasen mukaan työvoimaa tarvittaisiin nyt kipeästi takaisin muihin työtehtäviin.
– Pandemia-aika on ajanut perusterveydenhuollon kuilun partaalle, Paananen sanoo.
Pandemia-aika on myllertänyt työntekijäkenttää
Vaikka valtio korvaisikin korona-ajan terveydenhuollolle aiheuttamia lisäkustannuksia rahallisesti, raha ei itsestään muutu resursseiksi, Paananen miettii. Terveydenhuollon ammattilaisia ei tällä hetkellä työmarkkinoilta löydy noin vain, ja yksi syy tilanteeseen on juuri koronapandemian ammattilaisille aiheuttama kuormitus.
Vantaalla jonoja löytyy perusterveydenhuollosta ja pulaa on hoitajista ja lääkäreistä. Timo Aronkydön mukaan henkilöstöä on lähtenyt rajoille tekemään rajaturvallisuustoimenpiteitä, rokotustoimintaan sekä yksityiselle sektorille, jossa on myös kysyntää työvoimalle. Aronkytö odottaa helpotusta rokotusurakan etenemisestä ja rajaturvallisuustoimenpiteiden asteittaisesta kevenemisestä.
– Myös jäljitystyötä sähköistetään ja se muuttuu enemmänkin hoitotyöksi, Aronkytö sanoo.
Näiden toimien myötä henkilöstöä pitäisi pitkällä aikavälillä olla taas enemmän saatavilla perusterveydenhuoltoon.
Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Iso-Somppi kertoo, että myös Helsinki luottaa jäljityksen sähköistämiseen sen tehostamisessa. Helsinki pyrkii kuitenkin palkkaamaan vielä lisää jäljittäjiä. Iso-Sompin mukaan on kuitenkin selvää, että jäljityksen kohdentamista arvioidaan rokotuksien edistyessä uudelleen.
Espoossa Paananen näkee kuormitustilanteen olevan jo nyt akuutti.
– Koronatyötä tehdään muun tekemisen kustannuksilla. Perusterveydenhuollon ydintehtävät kärsivät, Markus Paananen sanoo.
Paanasen mukaan avainsana on terveydenhuollon kantokyky.
– Koronan torjuminen on tärkeää, mutta myös moni muu terveydenhuollon toiminta on tärkeää. Kun rokotukset koko ajan etenevät, on nyt oikea hetki keskustella tästä, Paananen sanoo.
Esimerkiksi tartunnanjäljitystoiminta määritellään valtakuntatasolla hybridistrategiassa, ja kunnallinen terveydenhuolto toimii sen mukaisesti. Vantaan Timo Aronkydön mukaan jäljitystoiminnan muuttamista kannattaa harkita tarkkaan.
– Jäljitystyö on myös sairastuneiden silmälläpitämistä ja heidän hoitamistaan. Tauti voi olla kuitenkin monelle hyvin vaarallinen, ja heidät pitää tartuntoja saaneiden joukosta poimia ja ohjeistaa asianmukaisesti.
Lue lisää:
Uusimmat koronatiedot Uudellamaalla: HS: HUSin hallitus perumassa hoitajille luvatut koronalisät | HUSissa omikronmuunnos saavuttanut valtaviruksen aseman tartunnoissa
Hoitajapula syvenee, ja ammattilaisten pelätään kaikkoavan alalta – alanvaihtaja Terhi Vallineva kertoo, miksi hän päätyi päinvastaiseen ratkaisuun