Paksujen pilvien raoista välkkyvä ilta-aurinko saattelee pihaan kääntyvän pakettiauton lastauslaiturille. Kuusi thaimaalaista marjanpoimijaa purkaa päivän saaliinsa.
Piha-alueen toiselta laidalta, Luusuan vanhasta kylätalosta leijailee herkullinen tuoksu. Thaimaalainen kokki valmistaa marjanpoimijoille päivällistä. Tänään ruokalistalla on riisiä ja paistettuja kasviksia.
Poimijat elävät tällä hetkellä käytännössä suljetussa 120 hengen yhteisössä. He eivät ole tekemisissä muiden leirien poimijoiden kanssa, ja siirtyvät metsässä kauemmaksi, jos näkevät vieraita poimijoita. Iso osa ruoka-aineksistakin on tuotu Thaimaasta.
– Poimijat eivät käy edes kaupassa. Minä kokoan tilauksen ja käyn kaupassa kaikkien puolesta, jos tarpeita on, kertoo leirillä tulkkina toimiva Damrongrak eli Ton.
Kaikki Luusuan vanhalla kylätalolla majoittuvat Korvatunturin Marjan poimijat antoivat vastikään negatiivisen koronatestituloksen. Kemijärvellä on yhteensä seitsemän reilun sadan hengen marjanpoimintaleiriä, joista yhdellä korona pääsi leviämään aiheuttaen 42 poimijalle tartunnan.
Ton kertoo, että leiriläiset huolehtivat hygieniastaan korostetun paljon. Poimijat käyttävät maskeja, pesevät käsiään ja heidät on testattu Suomessa kahdesti. Kaikki ovat saaneet ainakin ensimmäisen rokoteannoksen kotimaassaan. Tartunnan saaminen ja eristykseen joutuminen olisi poimijalle suuri taloudellinen isku.
Lue myös: Thaimaa vaatii Suomelta selvitystä, miksi yli 200 marjanpoimijaa sairastui – "Tämä ei jää tähän", lupaa aluehallintoylilääkäri
Kaikki kunnat eivät ole tienneet poimijoista
Lapin kunnissa tieto kunnan alueelle saapuvista marjanpoimijoista on kulkenut vaihtelevasti. Tämä on tuottanut ongelmia, sillä kunnan velvollisuus on järjestää tautitapauksissa karanteeni- ja eristystilat.
Joillakin paikkakunnilla tieto sekä kunnan alueella toimivista yrityksistä että niiden paikkakunnalle tuomista marjanpoimijoista on saavuttanut kunnan terveysviranomaiset kautta rantain.
Kemijärvellä kaupunki sai elokuussa tiedon marjanpoimijoista sairaanhoitopiiriltä. Yhden yrityksen poimijoista tieto tuli Kemijärven terveyskeskusylilääkärin Anne Poroputaan mukaan jo heinäkuussa, mutta puhelimitse.
– Sen voi käsittää, miten haluaa. Minusta se ei ole virallinen ilmoitus. Yhtäkään terveysturvallisuussuunnitelmaa emme ole saaneet, Poropudas sanoo.
Kemijärvellä karanteeniin asetetuille löytyi tilat vastikään käytössä poistetusta mielenterveysyksiköstä ja vanhasta kerrostalosta. Kaupungissa kartoitetaan nyt, voisiko vanha hoivakoti toimia karanteenitilana, mikäli lisää tartuntoja löytyy.
Lue myös: Altistuneet marjanpoimijat eristettiin yhteen tilaan, nyt 70 prosentilla on korona – infektioylilääkäri: "Lakia ei ole onnistuttu noudattamaan"
Tietokatkoksia myös Sallassa ja Pellossa
Sallassa kunnan johtava lääkäri Paula Kaakkurivaara selvitti lopulta marjayritysten yhteystiedot netistä, jotta pystyi omatoimisesti olemaan yhteydessä kahteen alueella toimivaan marjayritykseen.
– Marjafirmat eivät ole ainakaan minulle ilmoittaneet, että he majoittavat poimijoita Sallan alueella, Kaakkurinniemi sanoo.
Kunta on velvollinen huolehtimaan marjanpoimijoiden testauksesta. Kaakkurinvaara korostaa, että koronatestaukseen liittyvä yhteistyö marjayritysten kanssa sujui erittäin hyvin. Sama viesti on tullut myös muista Lapin kunnista.
Pellossa puolestaan poimijoiden saapuminen tuli ilmi sattumalta, kun osa poimijoista kävi Ruotsin puolella ja he ohjautuivat Suomeen palatessaan maahantulijan terveystarkastukseen. Tämä johti lopulta kaikkien 150 poimijan testaamiseen Pellossa. Kaikkien testitulokset olivat negatiiviset.
Ohje on suositus, ei velvoite
Marjayrityksiä suositellaan ilmoittamaan yrityksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavalle viranomaiselle, kun he tuovat ulkomaalaisia marjanpoimijoita kunnan alueelle.
Tämä suositus löytyy THL:n ja työ- ja elinkeinoministeriön marjanpoimintayrityksille laatimasta Covid-19-ohjeesta, jonka marjayritykset ovat saaneet.
Kyseessä on kuitenkin vain suositus. Velvoittavan ohjeen laatiminen olisi edellyttänyt laajempaa toimivaltaa kuin THL:lla ja työ- ja elinkeinoministeriöllä on.
Hallituksen edellytyksenä marjanpoimijoiden Suomeen saapumiselle oli kuitenkin kesäkuussa se, että marjayritys sitoutuu viranomaisten ja marjayritysten väliseen aiesopimukseen ja että yritys noudattaa THL:n ohjeita.
Laki velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistoa arvioimaan luonnontuotekeruualan toimijan luotettavuuden vuosittain. Tässä toiminnassa on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Sorasen mukaan mahdollista ottaa huomioon suhteellisen laajasti yrityksen aiempi toiminta.
Sorasen mukaan vasta ensi vuonna nähdään, millaisia seurauksia joidenkin marjayritysten viimeaikaisella toiminnalla on.
Lue myös: Toimitusjohtaja: "Toimimme hyvässä uskossa" – marjayritykset siirsivät sairastuneita poimijoita Lapista etelämmäksi, syynä epäselvät ohjeet
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 23.8. kello 23 saakka.