Mauno Santikko on 101-vuotias sotaveteraani ja asuu palvelutalo Koivurinteessä Kankaanpäässä. Santikolla on kaksi poikaa, jotka molemmat asuvat suurimman osan vuotta samalla paikkakunnalla.
Tänä kesänä Santikon luona on alkanut käydä myös yksityiseltä yritykseltä ostettu ystäväpalvelu. Seurana Oy:n palveluksessa oleva Tuula Järvinen käy Santikolla muutaman tunnin vierailulla kerran viikossa.
Järvinen on itse jo eläkeiässä, mutta hän haluaa jakaa aikaansa muiden ikäihmisten kanssa. Hänellä on aiempaakin kokemusta ystävätoiminnasta ja nyt hän toimii ystävänä kahdelle vanhukselle.
– Minulla on nyt aikaa ja haluan olla iloksi ja hyödyksi muille, Järvinen sanoo.
Ennen koronaa joka viides – nyt joka kolmas
Tarve ystäväpalvelulle on ollut kova jo aiemmin, mutta korona on lisännyt sitä vielä entisestään.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 itsensä tunsi yksinäiseksi jatkuvasti noin 180 000 ihmistä. Ajoittaista yksinäisyyttä koki kuitenkin 950 000 suomalaista.
SPR:n tekemän kyselyn mukaan korona on lisännyt yksinäisyyttä. Nyt joka kolmas suomalainen kokee ainakin ajoittain olevansa yksin.
– Eniten yksinäisyys koskee vanhuksia, mutta kyllä yksinäisyyttä on kaiken ikäisillä ja se on myös kasvanut kaikilla ikäryhmillä, sanoo SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.
Uusi yritys syntyi omista kokemuksista
SPR on tehnyt vapaaehtoista ystävätoimintaa jo yli 60 vuotta. Nykyään toiminnan parissa on noin 8 000 vapaaehtoista ja he kohtaavat vuosittain noin 20 000 asiakasta. SPR:n ystävätoimintaa on yli 300 paikkakunnalla ja lisäksi verkossa.
Vastaavaa palvelua järjestävät monet muutkin. Ystäviä yksinäisille voivat hankkia muun muassa seurakunnat ja erilaiset järjestöt.
Kysynnän kasvaessa alalle on tullut myös kaupallista toimintaa. Mauno Saarikon ystävä Tuula Järvinen työskentelee yrityksessä, joka perustettiin vuonna 2017. Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen laittoi yrityksen pystyyn omien kokemustensa pohjalta.
Saarinen oli aiemmin etsinyt omalle isoisälleen ystävää, joka kävisi kylässä säännöllisesti ja ehtisi myös kertoa isoisän kuulumisista hänelle. Toiveena oli myös, että isoisän ystävänä pysyisi koko ajan yksi ja sama henkilö.
– Silloin en sellaista löytänyt. Ajattelin, että sama ongelma voi olla muillakin, ja perustin oman yrityksen, Saarinen kertoo.
Nyt Seurana Oy:n palveluksessa on yli 80 ystävää, joilla on noin 300 asiakasta. Toiminta on levinnyt pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi ja se kasvaa voimakkaasti.
Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 160 000 euroa. Toimitusjohtaja Mirka Saarisen mukaan koronarajoitukset pienensivät liikevaihtoa, mutta tänä vuonna se nousee noin 300 000 euroon.
Saarinen uskoo, että ystäväpalvelulle riittää kysyntää myös tulevaisuudessa. Sitä edesauttaa, että palvelusta voi saada myös kotitalousvähennyksen.
– Yksinäisiä vanhuksia on vähintään 300 000, koronan takia ehkä jopa 400 000. Vanhusten yksinäisyyttä on sekä kotona että palvelutaloissa, Saarinen sanoo.
Ystäväksi alkavia tarvitaan lisää
Kaikki Seurana Oy:n ystävät ovat Tuula Järvisen tavoin eläkeläisiä ja yhtiön työntekijöiden keski-ikä on 67 vuotta. Toimitusjohtaja Mirka Saarinen kokee sen vahvuudeksi, kun yhtiön asiakkaina on pääasiassa vanhuksia.
– Tietty kokemus ja vertaistuellisuus ovat meidän vahvuuksiamme, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan ystäväksi voivat alkaa monenlaiset ihmiset. Esimerkiksi aiemmalla ammatilla ei ole mitään merkitystä, mutta luonteella on. Lähtökohtana pitää olla muun muassa iloa, positiivisuutta ja ennen kaikkea halua tehdä hyvää toiselle.
SPR:llä ystävien ikähaarukka on laajempi, vaikka myös vapaaehtoisista ystävistä suurin joukko on iäkkäämpiä henkilöitä. Sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta sanoo, että vapaaehtoisia tarvitaan aina lisää, vaikka korona on tavallaan helpottanut rekrytointia.
– Auttamisen halu on lisääntynyt. Monella on nyt enemmän aikaa ja moni on myös miettinyt omia arvojaan, Alaranta sanoo.
Ihan kylmiltään ystäväksi ei voi kuitenkaan ryhtyä. Sekä SPR:n että Seurana Oy:n ystävät käyvät aina asiaan liittyvän koulutuksen ennen ystäväksi alkamista.
Maunolla asiat ovat paremmin kuin monella muulla
Mauno Santikko ei ole erityisen yksinäinen, vaikka hänelle ystäväpalvelu onkin tilattu. Palvelun maksaa valtiokonttori, koska Santikko on sotaveteraani. Käytännössä asian on järjestänyt Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä PoSa.
Santikon pojat pitävät isäänsä säännöllisesti yhteyttä. Tapaamisia on viikoittain ja puhelinyhteydessä ollaan päivittäin, kertoo Mauno Santikon poika Raimo Santikko.
– Isällä on myös muita tuttuja ja sukulaisia, jotka pitävät yhteyttä, Raimo Santikko sanoo.
Mauno Santikolla on hyvä muisti ja hän puhuu mielellään vanhoista asioista. Sen takia hänen luonaan on käynyt myös moni vähemmänkin tuttu kyselemässä historiaan liittyviä asioita. Viime aikoina kaikkia tapaamisia ovat kuitenkin vaikeuttaneet koronarajoitukset. Raimo Santikkokaan ei ole uskaltanut isänsä luona käydä, jos on kokenut oman olonsa flunssaiseksi.
– Ja niitä oman ikäluokan ystäviä isällä ei tietenkään ole, Raimo Santikko huomauttaa isänsä ikään viitaten.
Hän pitää erittäin hienona asiana sitä, että hänen isällään on nyt säännöllinen tapaaminen uuden ystävän kanssa.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.8. kello 23.
Lue myös:
"Puhelimessa ei ole tartuntavaaraa" – Laila Kotiranta, 89, ja Mirja Saloranta, 79, ovat viettäneet jo vuoden pienissä kodeissaan, tässä heidän keinonsa jaksaa yksin
Yksinäisen vanhuksen työpaikkailmoitus juttukaverista synnytti somevyöryn – ja pettymyksen: "Kun soitin takaisin, puhelimeen ei vastattu"
Yksinäinen Sauli Paavola, 43, ei ole koskaan pitänyt ketään kädestä ja toive rakkauden löytymisestä on hiipunut: “Yhtä todennäköistä kuin lottovoitto”