12–15-vuotiaiden koronarokotukset etenevät rivakkaa vauhtia. Jos ikä ja kehitystaso mahdollistaa päätöksenteon, lapsi tai nuori saa itse päättää, ottaako rokotteen. Muussa tapauksessa huoltaja on otettava matalalla kynnyksellä mukaan.
Kun nuori kykenee päätöksentekoon, ratkaisun pitää myös pysyä nuoren omana. Rokotukset pitää järjestää niin, että yksityisyys säilyy. Päätös on tehtävä erillisessä huoneessa tai vähintään sermin takana.
– Lapselle pitää tulla aidosti sellainen kokemus, että hän tekee itse ratkaisun eikä sitä ihmettele koko koulun oppilaskunta. Ei niin, että luokasta haetaan ne, jotka ottavat rokotteen ja muut jäävät paikoilleen. Nämä ovat järjestelykysymyksiä, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Tietosuojahaaste rokotusten järjestämisessä
Seinäjoen yhteiskoulun rehtori Jari Noponen kertoo, että yksityisyydensuojan toteutuminen on huolestuttanut osaa koululaisten vanhemmista, jos vain rokotteen ottavat lähtevät luokasta rokotettavaksi.
– Sehän tässä on tietynlainen tietosuojahaaste, mutta näin on annettu meille ohjeet. Uskon että tämä on terveydenhuoltopuolella mietitty.
Ensimmäisen rokotuspäivän jälkeen koulussa pohditaan, pitäisikö rokotusten käytännön toteutusta muuttaa siten, että koko luokka käy terveydenhoitajan vastaanotolla ja vain rokotteen haluaville se annetaan. Näin muut luokassa eivät saisi tietää, kuka rokotteen ottaa ja kuka ei.
Noposen mukaan nuoret suhtautuvat rokotteisiin luontevasti Seinäjoen yhteiskoulussa. Ensimmäisten rokotusten perusteella ei näytä siltä, että ryhmäpaineen alla kaikki toimisivat samalla tavalla.
– Joka ryhmässä on ollut useita, jotka eivät ota rokotetta ja useita, jotka ottavat rokotteen.
Yhdeksäsluokkalaiset Verneri Kivimäki ja Aaro Koskela ovat keskustelleet rokotuksista kotona. Kavereiden kanssa rokotuspäätöksestä ei ole keskusteltu, vaan jokainen päättää itse ottaako rokotteen vai ei.
– Kaikilla oli oma mielipide asiasta ja kaikki toteutti sen mukaan, Koskela sanoo.
Osa rokottaa kouluissa, toiset rokotuskeskuksissa
Keski-Pohjanmaalla nuoria rokotetaan ainakin alkuvaiheessa rokotuskeskuksissa. Pohjanmaalla taas osa kunnista tukeutuu kouluterveydenhuoltoon, osa terveysasemiin.
Etelä-Pohjanmaalla 12–15-vuotiaiden koronarokotukset hoituvat pääasiassa kouluilla. Esimerkiksi Seinäjoella käytännön järjestelyissä on koulukohtaisia eroja. Osassa kouluista varataan aika terveydenhoitajalle ja osassa otetaan rokotukseen luokittain pienissä ryhmissä.
Terveydenhoitajan huoneeseen jokainen oppilas menee kuitenkin yksin. Sillä pyritään varmistamaan yksityisyydensuoja, vaikka rokotuksia jaettaisiin ryhmittäin.
– Se mitä terveydenhoitajan huoneessa tapahtuu, ei sieltä muualle leviä. Se on tietosuojan alaista, eikä terveydenhoitaja niistä tietenkään kerro, sanoo koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Lenita Kangas.
Kangas vertaa tilannetta suuriin joukkorokotuksiin. Niissäkin on useita ihmisiä rokotettavana samaan aikaan. Hänen mukaansa koronarokotusten järjestäminen ei juuri poikkea muusta kouluterveydenhuollon toiminnasta, sillä rokotuksia ja muita terveydenhuollon toimenpiteitä on kouluissa muutenkin.
Lue lisää: Pohjalaisnuoria koronarokotetaan terveyskeskuksissa, rokotuspisteissä ja kouluilla – Keski-Pohjanmaalla koronapiikkejä otettu jo innokkaasti
Asiallinen tieto auttaa ryhmäpaineen alla
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä julkinen keskustelu on pitkälti unohtanut teini-ikäisten tärkeimmän tukiryhmän eli vertaiset. Myös asiallisen tiedon tarve korostuu tilanteissa, joissa porukan näkemys kolaroi nuoren oman ymmärryksen kanssa.
– Silloinkin pitää korostaa, että rokotteen ottaminen tai ottamatta jättämättä on yksityinen tieto, jota ei tarvitse kertoa kenellekään. Ihan kaikkea ei tarvitse itsestä aina muille jakaa.
Lue myös: Rokotukset etenevät hyvin kouluissa – 12–15-vuotiaista jo 50 000 on ottanut rokotteen: “Jos joku tuttu ottaa sen, niin sitten minäkin”
Kouluterveydenhuollossa painotetaan, että rokotukset ovat vapaaehtoisia, ja siitä on tiedotettu kotiin. Ryhmäpaineen vaikutusta on Seinäjoen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osastonhoitajan Lenita Kankaan mielestä vaikea arvioida.
– Lähtökohtaisesti rokotukset ovat vapaaehtoisia ja perheessä nuoren kanssa keskustellen niistä asioista päätetään, sanoo Kangas.
Kaverien kanta ja ryhmäpaine voi vaikuttaa teini-ikäisiin, mutta sama koskee lapsiasiavaltuutetun mukaan myös aikuisia.
– Aina ollaan alttiita vaikutteille; päätöksiä tehdään harvoin täysin rationaalisesti. Tunteet, ryhmäpaine ja yhteiskunnalllinen keskustelu ovat aina mukana. Lasten kohdalla ei voi kävellä itsemääräämisoikeuden yli mutu-tuntuman takia ja sanoa, että eiväthän ne voi osata päättää, sanoo Pekkarinen.
Hän toivoo myös median kantavan vastuuta lasten yksityisyydestä. Pekkarisen mukaan esimerkiksi 12-vuotiaalta vaaditaan paljon, kun tämän täytyy sekä päättää rokotuksen ottamisesta että siitä, kertooko siitä julkisesti.
Missä lapsenkielinen tieto koronasta ja rokotteista?
12–15-vuotias tarvitsee rokotuspäätöksentekoon kunnon eväät, ja niiden vähyyttä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kritisoi.
– Toivoisin, että viranomaiset skarppaisivat tiedottamisessa. Esimerkiksi THL:llä ei ole edelleenkään lapsille ja nuorille suunnattua tietoa koronasta tai rokotteista. Monenkielistä materiaalia kyllä on, mutta ei lapsenkielistä, sanoo Pekkarinen.
Lue seuraavaksi: Lapsiasiavaltuutettu: nuoret tarvitsevat luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa rokotuspäätöksen tueksi
Hän muistuttaa, että lapset saavat paljon tiedostaan Youtubesta, Snapchatista ja muusta sosiaalisesta mediasta, missä viranomaisten pitäisi myös olla. Esimerkiksi TikTokista poistettiin jo ensimmäisenä koronakesänä 29 000 viestiä, joissa jaettiin disinformaatiota, ja TikTok on monen lapsen informaatiolähde.
Tiistaina THL teki rokotteista nuorille kertovan Instastoryn, mistä Pekkarinen on iloinen.
Nyt käytävä keskustelu terveydenhuoltoon liittyvästä päätöksenteosta on tervetullutta, mutta se olisi Pekkarisen mukaan saanut viritä jo aiemmin. Lapsia pitäisi rohkaista pienestä asti osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon ja vanhempia kannustaa tukemaan lasta.
– Puhutaan lasten perusoikeudesta päättää itseään koskevista asioista. Lapset eivät ole mikään tahdoton massa, jota voi pistellä tai kohdella miten vain.
Katso aihetta käsittelevä uutisvideo kokonaisuudessaan Yle Areenasta tästä linkistä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 19.8. kello 23 saakka.