Suomen jääkiekon miesten pääsarja SM-liiga käynnistyy 9. syyskuuta, mutta alkavaa kautta varjostavat pääkaupunkiseudulle viime viikolla asetetut rajoitustoimet.
Liigahallituksen puheenjohtajan Heikki Hiltusen mukaan pääkaupunkiseudulla 20. elokuuta voimaan tuleva järjestely, jossa sisätiloissa saa olla 25 henkeä lohkossa, käytännössä tarkoittaa sitä, että yleisöä ei pystytä ottamaan peleihin ollenkaan.
– Nämä rajoitukset tulivat meille sillä tavalla yllätyksenä, että kyseessä on uusi linjaus, jota ei aikaisemmin ole käytetty. Olemme suunnitelleet kautta niin, että syyskuun alusta alkaen pelattaisiin ilman yleisörajoituksia, Hiltunen sanoo.
Hän kertoo SM-liigan johtoryhmän, hallituksen ja seurojen puheenjohtajien tahtotilan olevan se, että kausi alkaisi tavalliseen tapaan eli ilman yleisörajoituksia. Hiltusen mukaan seuroissa ollaan sitä mieltä, että yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu siinä, miten rajoituksia alueittain asetetaan.
– Seuraavaksi keskustelemme siitä, mitä keinoja meillä on käytettävissä syyskuun alkuun. Minimitavoite on ottaa yleisöä halleihin samoilla ohjeilla kuin viime syksynä, ja rokotekattavuuden parantuessa toivomme pelaavamme täysille katsomoille.
Uusista rajoituksista ei vielä ole käyty keskusteluita viranomaisten kanssa, Hiltunen sanoo. Hän kertoo, että viranomaisiin tullaan olemaan yhteydessä joko suoraan tai Tapahtumateollisuus ry:n kautta koko tapahtuma-alan puolesta.
– Seuraamme, mihin suuntaan linjaukset kehittyvät ja tuleeko elokuun puolella jonkinlaisia päivityksiä. Tärkeintä olisi hyvin nopeasti saada tietää syyskuun alun järjestelyistä, että pääsemme ennakoimaan kauden alkua.
Suurin ongelma on seurojen talous
Osa liigaseuroista on julkaissut tilinpäätöksiään kuluneelta toimitakaudelta. Esimerkiksi Tampereen Tappara teki tappiota noin 780 000 euroa, vaikka omistajat sijoittivat yhtiöön 800 000 euroa tilikauden aikana. Kouvolan KooKoo teki vain 1 824 euroa tappiota, mutta omistajat sijoittivat yhtiöön lähes 400 000 euroa.
Jos lisää kokoontumisrajoituksia tulee, ainut keino seuroille selviytyä on, että omistajatahot auttavat seuroja taloudellisesti, Hiltunen toteaa.
– Puhutaan kuitenkin pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joiden taloudellinen sietokyky on niin rajoilla, että jatkoa on vaikea ennustaa. Jos rajoitukset jatkuisivat esimerkiksi koko kauden, on hankala ajatella, että tämä laji selviäisi enää kolmatta kautta rajoituksilla.
Hiltusen mukaan uusia tulonhankintakeinoja seurojen kanssa ei ole pohdittu. Hän sanoo, että tyhjille katsomoille voidaan pelata, mutta silloinkin rahoituksen pitää tulla joko omistajilta, kumppaneilta tai jostain uudesta lähteestä. Muuten seurat ajautuvat taloudelliseen ahdinkoon, jolloin riskinä on, että konkursseja tulee.
– Viime kaudella seurat tekivät paljon hyvää työtä, löysivät keinoja ja olivat aktiivisia tulonhankinnassa. Näin he pystyivät osin paikkaamaan tappioita.
Hiltusen mukaan myös kustannustuet auttoivat seuroja jonkin verran. Tukijärjestelmä kuitenkin laahaa hieman perässä eikä isossa kuvassa ratkaise seurojen kohtaloa, hän sanoo. Lisäksi isoja kulueriä seuroille ovat joukkueen palkat, mutta niin pelaajat, valmennus kuin huoltokin ovat tulleet vastaan omissa korvauksissaan. Tämäkin on auttanut seuroja selviämään.
Hiltunen sanoo juuri nyt pahimman taloudellisen riskin olevan se, että jo suoritettuja maksuja joudutaan palauttamaan kumppaneille ja asiakkaille.
– Paras ratkaisu edelleen olisi se, että yleisöä voisi ottaa halleihin täydet määrät.
Koronapassia on toivottu, harkinnassa vastaavat keinot
Hiltusen mukaan SM-liigan yleisön keski-ikä on hieman yli 40 vuotta. Hän uskoo tuon ikäryhmän rokotekattavuuden olevan syyskuun alkupuolella riittävän hyvä. Tällä hetkellä esimerkiksi 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä hieman yli 34 prosentille on annettu toinen rokoteannos.
– Koronapassia olemme toivoneet, mutta ymmärrämme, että tuskin sitä pikaisella aikataululla tulee. Toivotaan kuitenkin, että yksittäisenä tapahtumajärjestäjänä voisimme käyttää vastaavia keinoja, että saataisiin yleisöä halleihin mahdollisimman paljon.
Hiltunen myös kertoo SM-liigan olevan valmiina tekemään pikatestejä otteluissa. Lisäksi hän sanoo yleisön pääsääntöisesti olevan istumakatsomossa, jonka ansiosta olisi mahdollista jäljittää jokainen katsoja, jos koronavirusaltistumisia tulisi.
Esimerkiksi toissa viikolla Raumalla järjestetyssä Pitsiturnauksessa oli noin 2 400 katsojaa.
– Tietojeni mukaan tuosta koko päivän kestäneestä tapahtumasta ei ole yhtäkään altistumista lähtenyt liikkeelle.
Juttua korjattu 21.8.2021 kello 6.50: Jutun kuvatekstissä oli virhe. Kuva on kaudelta 2018–2019, ei edelliskaudelta.
Lue myös:
Uusilla rajoituksilla isoja seurauksia: Helsingin juhlaviikot peruu suurimman osan tapahtumista, Finnkino: Iso vaikutus koko elokuva-alaan
Rovaniemellä järjestetään yli 14 000 ihmisen massatapahtuma pahenevassa koronatilanteessa – Jukolan viestin koronaohjeiden noudattamista ei aiota valvoa
Palloliitto yrittää ottaa 10 000 katsojaa Huuhkajien otteluun Olympiastadionille koronarajoituksista huolimatta – varavaihtoehtona Tampere
Jääkiekon SM-liiga etsii uutta toimitusjohtajaa