WASHINGTON Yhdysvaltain nykyinen hallinto ajattelee eri tavalla kuin yksikään edeltäjistään. Siitä ei ole kiittäminen tai kiroaminen yksinomaan presidentti Joe Bidenia, vaan koko hänen saumattomasti toimivaa tiimiään.
Ulkopolitiikan tärkeimpiä arkkitehtejä lienevät Bidenin lisäksi ulkoministeri Antony Blinken ja turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan. He vievät Yhdysvaltoja voimakkaasti eri suuntaan kuin edeltäjänsä Donald Trumpin hallinnossa.
Heidän ajatteluaan leimaa halu jäädä historiaan hallintona, joka oikeasti muutti maailmaa. He tekevät päätöksiään sen perusteella, millaiselta he haluavat maailman näyttävän 2070-luvulla.
Tämä selittää myös Yhdysvaltain viime aikaista käytöstä Afganistanissa.
Afganistan ei ole Bidenin ulkopolitiikan keskiössä eikä nouse siihen ellei Kiina ala huseerata Talibanin kanssa.
Biden seuraa tästedes Afganistania, kuten kaikkea ulkopolitiikassaan, Kiinan kautta. Bidenin kauden keskeinen piirre on Yhdysvaltain ja Kiinan poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen valtataistelu maailman herruudesta.
Biden tuli maanantaina Camp Davidista Valkoiseen taloon välittääkseen yksiselitteisen viestin: Yhdysvaltain joukot lähtevät Afganistanista eivätkä enää palaa sinne. The buck stops here.
Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Sotilasoperaatio on siis kestänyt jo 20 vuotta ja vaatinut 2500 Yhdysvaltain sotilaan hengen. Siitä on koitunut veronmaksajille vähintään tuhannen miljardin, laskutavasta riippuen jopa kahden tuhannen miljardin lasku.
Jo Barack Obama halusi vetää Yhdysvaltain joukot Afganistanista. Trump sopi Talibanin kanssa, että yhdysvaltalaiset lähtisivät 1.5.2021.
Bidenin mukaan Trumpin diili tarkoitti käytännössä sitä, että vaihtoehto vetäytymiselle olisi ollut täysimittainen sota Talibanin kanssa. Siihen presidentti ei halunnut ryhtyä, koska suurella rahalla koulutetut Afganistanin omat turvallisuusjoukot eivät halua taistella Talibania vastaan.
Biden ei peitellyt turhaumaansa afgaanijohtajiin ja heidän turvallisuusjoukkoihinsa.
– Annoimme heille työkalut. Maksoimme heidän palkkansa, huolsimme heidän lentokoneensa. Tarjosimme heille kaikki mahdollisuudet päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Vain tahtoa taistella tuon tulevaisuuden puolesta emme pystyneet heille enää tarjoamaan.
– Afganistanin poliittiset johtajat antoivat periksi ja pakenivat itse maasta. Viime viikkojen tapahtumat ovat vahvistaneet sen, että päätös lopettaa Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo maassa nyt oli oikea päätös, Biden tykitti.
Myös evakuointien myöhäisestä aloittamisesta Biden syytti afgaanipoliitikkoja. Bidenin mukaan nämä olivat varoittaneet, että länsimaalaisten joukkopako kärjistäisi entisestään turvallisuustilannetta.
Bidenin perustelut ovat liiankin järkeenkäypiä.
Niistä puuttuu Yhdysvaltain presidentille tyypillinen idealismi.
Biden ei maininnut Afganistanin katastrofaalista humanitääristä tilannetta. Yhdysvaltain tavoitteena on nyt vain saada omat kansalaisensa ja heitä auttaneet paikalliset ulos maasta.
30 miljoonan muun afganistanilaisen tulevaisuuden Biden näyttää jättäneen eurooppalaisten ja ehkä myös kiinalaisten huoleksi.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Afganistanissa naisten oikeuksista dokumenttia tehnyt Zahra Karimy, 18, kertoo Talibanin uhkaavan naisten henkiä jo nyt.