Viimeaikainen koronatartuntojen nousu herättää huolta koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa ylläpitävässä ryhmässä. Tänään Suomessa kirjattiin ennätykselliset 1 024 uutta koronavirustartuntaa.
Tehohoidon tarve heijastelee tapausmääriä. Tartuntamäärien nousu näkyy tehohoitoa tarvitsevina potilaina puolentoista, kahden viikon viiveellä.
– On aihetta pelätä, että tartuntamäärien kasvaessa tehohoidon tarpeen nousu jatkuu, huomauttaa koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa ylläpitävää ryhmää johtava anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.
Toinen huolenaihe on henkilöstöpula.
– Etenkin hoitajista on pulaa terveydenhuollossa ja vaje on pahentunut. Nyt on lomakausi käynnissä. Hoitokapasiteetin lisääminen on vaikeaa. Tämän päivän lukujen mukaan tehohoitopaikoista 76 prosenttia on käytössä. On monta sairaalaa, joissa yli 80 prosenttia on käytössä. Kuormitus on siis melko kovaa, valmius lisätä kapasiteettia on heiveröinen, Reinikainen kertoo.
Jos tehohoitoa tarvitsevien määrä nousee nopeasti, on sairaalan muuta toimintaa supistettava.
Potilaat jakautuvat tasaisesti eri puolille Suomea
Nyt ollaan kuitenkin kaukana suurimmista luvuista: Maaliskuussa Suomessa oli enimmillään 64 koronapotilasta samanaikaisesti tehohoidossa. Huhtikuussa 2020 heitä oli enimmillään runsaat 80.
Ryhmä kokoaa tiedot teho-osastoilta suoraan joka arkiaamu. Tänä aamuna tehohoidossa oli 26 koronapotilasta. Reinikaisen mukaan eilisen lukema oli 21.
STM ja THL kertoivat tänään viikottaisessa koronainfossaan, että tehohoidossa on 19 koronapotilasta. THL:n lukemat perustuvat hieman eri lähteisiin, sairaalat toimittavat tietoja THL:lle ja tietojen siirtymisessä on pieni viive.
Reinikaisen mukaan tehohoitoa vaativia koronapotilaita on nyt hoidossa kaikilla yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla. Tällä hetkellä tehohoidossa olevasta 26:sta potilaasta yhdeksän on Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan HYKSin erityisvastuualueella eli Helsingin ja Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella.
– Nyt luvut ovat verrattain pieniä, mutta suunta on nouseva. Potilaiden jakautuminen eri puolille Suomea on olennaisesti tasaisempaa kuin ennen, Reinikainen kuvailee.
Kesän hoitojaksojen pituudesta ei vielä tietoa
Sekin on muuttunut, että tehohoitopotilaiden ikäjakauma on nyt selvästi nuorempi kuin aiemmin. Epidemian ensimmäisenä vuonna tehohoitopotilaiden mediaani-ikä oli 60 vuotta eli puolet heistä oli nuorempia, puolet vanhempia kuin 60 vuotta. Nyt kesän osalta mediaani-ikä on 50 vuotta.
– Tämä on hurjan iso muutos, Reinikainen havainnollistaa.
Taudinkuvat ovat rajuja. Kaikkien teho-osastohoitoa tarvitsevien keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta. Koronapotilailla keskimääräinen hoitoaika oli 11 vuorokautta viime kevääseen saakka.
– On pieni joukko ihmisiä, joiden hoito kestää viikkokausia, Reinikainen muistuttaa.
Vielä ei ole käsitystä siitä, onko kesän aikana hoitojen kestoihin tullut muutosta. Taudin luonne ei ole olennaisesti muuttunut, Reinikainen kuvailee. Kyseessä on voimakas tulehduksellinen keuhkovaurio, joka johtaa keuhkojen toimintahäiriöön.
Lue lisää aiheesta:
Koronatartuntoja on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan, mutta tauti ei vie sairaalaan samaan tahtiin kuin keväällä – syynä rokotteet ja nuoret sairastajat
Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin