Toukokuussa 2020 vaikean koronatilanteen vallitessa moni vanhempi halusi lapsensa jäävän etäopetukseen, vaikka lähikouluunkin olisi jo voinut mennä.
Kouvola oli tuolloin yksi niistä kaupungeista, joissa etäkouluun jäätiin kaikkein eniten – kaupungin peruskoululaisista yli 15 prosenttia jäi opiskelemaan kotioloihin.
Nyt tilanne on toinen. Kymenlaakso on koronan leviämisvaiheessa, mutta peruskoululaisten vanhemmat eivät näe tarpeelliseksi jättää lapsiaan kotiopetukseen.
Kouvolan ja Kotkan opetustoimiin sekä alueen koulujen rehtoreille ei ole tullut tietoon vanhempien ilmoituksia lapsien ottamisesta etäkouluun.
Koulutielle lähtivät myös kouvolalaiset Maisa ja Minttu Vesala. He aloittivat tänään opiskelut peruskoulun seitsemännelllä luokalla. Siskosten mukaan koulu lähiopetuksessa käynnistyi odotusten mukaisesti.
– Nämä kaikki koulun koronatoimet on tuttuja jo viime vuodelta. Ei tämä ole hirveästi muuttunut, sanoo Maisa Vesala.
Koronavirustilanne on heikentynyt Kymenlaaksossa viime viikkojen aikana. Esiin tulleet tartuntatapaukset ovat olleet koronaviruksen deltavarianttia. Paikallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten koronakoordinaatioryhmä ilmoitti viime viikolla maakunnan siirtymisestä tautitilanteen leviämisvaiheeseen.
Maakunnan peruskouluissa on vallalla vahva maskisuositus.
– Meille jaetaan joka tunnin alussa maskit ja porukka pitää niitä sitten tunnilla, sanoo Minttu Vesala.
Vesaloille on jaettu kotiin koulun koronaohjeistus Wilman kautta.
Kotona opiskelu oli aika tuskaa
Tyttöjen äiti, Katriina Vesala on huojentunein mielin, kun peruskoulut päätettiin aloittaa lähikoulussa.
– Mielestäni päätös on yksinomaan oikea. Ajattelen, että lapsille on hyvin tärkeää toisten kohtaaminen. Opetuksen tapahtuminen lähikontaktissa on laadukkaampaa kuin etäopetus, Vesala sanoo.
Äiti toivoo, että lasten kouluvuosi sujuu lähiopetuksessa ilman virusaltistumisista johtuvia etäkoulupätkiä. Viime talvena tytöt kävivät koulua kaksi viikkoa etänä.
– Itsekin työskentelen etänä, ja siinä sitten piti lasten kanssa sopia, että milloin pystyn auttamaan koulujutuissa ja milloin olen itse töissä. Tyttöjen kotona opiskelu oli kyllä suoraan sanottuna aika tuskaa, Vesala sanoo.
Äiti Katriina Vesalan mukaan arjen sujuvuutta syksyn aikana helpottaisi harrastusmahdollisuuksien säilyminen.
– Nyt on moni harrastus ollut talvella tauolla ja ollaan oltu taantumuksessa. Se ei ole pidemmän päälle hyvä juttu. Ilman harrastuksia sellaista kaverien kanssa syntyvää innostusta ei synny, vaan jäädään helposti kotiin.
Etäkoulusta on jäänyt nuorille jälkeen jäämisen tunnetta ja yksinäisyyttä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan mukaan niin yläkoululaisten kuin toisen asteen opiskelijoidenkin vanhemmilla on toiveena, että syyslukukausi päästäisiin viemään lävitse lähiopetuksessa.
– Kaikissa vanhempien yhteydenotoissa on valtavan suurena toiveena, että lapset pystyisivät olemaan lähiopetuksessa. Yksikään ei ole tullut sanomaan, että en uskalla laittaa lastani kouluun, Carpelan kertoo.
Hänen mukaansa huoli on tällä hetkellä erityisen suuri toisen asteen opiskelijoiden vanhemmilla. Koronaviruksen takia tehdyt rajoitukset ovat heikentäneet koululaisten ja opiskelijoiden mielenterveyttä ja jaksamista.
– Etäkoulusta on jäänyt nuorille jälkeen jäämisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Sellaista ahdistusta vanhemmat eivät enää toivo lapsilleen.
MLL:n Kaakkois-Suomen piiri pyrkiikin syksyn aikana järjestämään lukiolaisille ja ammattikoululaisille mentoritoimintaa. Mentorilta voisi saada apua ja tukea kouluarkeen. Tukea voisi saada muun muassa lukemisessa ylioppilaskirjoituksiin.
Nuoremmille koululaisille on tarjolla koulutehtävissä auttavaa läksykummitoimintaa.