Päiväkodin pihalla temmeltää joukko lapsia keltaiset huomioliivit yllään. Osa juoksentelee pihalla tottuneesti ja osa turvautuu tiiviimmin saattamassa oleviin vanhempiinsa.
Samaan porukkaan kuuluvat myös 3,5-vuotias Mila Manninen ja hänen kohta 1,5-vuotiaat veljensä Hugo ja Luka Manninen. Kaksospojat syntyivät samoihin aikoihin, kun Uudenmaan rajat laitettiin koronarajoitusten takia kiinni keväällä 2020.
Perhe on kotoisin Helsingistä, mutta on asunut Kouvolassa nyt pari vuotta. Uudenmaan sulku tarkoitti sitä, että tukiverkot jäivät rajan taa. Muistikuvat toissakeväästä ovat hatarat.
– Esikoisen olisi pitänyt jatkaa päiväkodissa, mutta päiväkoti meni kiinni. Lapsiperheille tarkoitettua kotipalveluakaan ei ollut koronan vuoksi saatavilla. Pieniä, mutta toisaalta isoja tekijöitä oli arjessa heti alkuun, muistelee Nea Martemaa.
Hugon ja Lukan elinpiiri laajenee nyt päiväkodin myötä. Päiväkodin pihalla he ovat isossa porukassa ensimmäistä kertaa elämässään
– Puistossa on joskus ollut joku meidän kanssamme, mutta nekin ovat olleet aika hiljaisia. Ei ole oltu missään näin isossa porukassa aikaisemmin, Nea Martemaa.
Nea Martemaa on helpottanut lasten varhaiskasvatuksen aloitusta käymällä Hugon, Lukan ja isosisko Mila Mannisen kanssa leikkimässä päiväkodin pihalla.
– Olen minä yrittänyt pojille puhua, että päiväkoti alkaa. Heidän vastauksensa kaikkeen on aina “nakki”, joten en tiedä onko viesti mennyt perille, naurahtaa äiti Nea Martemaa.
Pienelle lapselle lähipiiri on tärkein
Maailmassa on käyty taistelua koronavirusta vastaan kaksospoikien koko elämän ajan. Pojat ovat tottuneet olemaan enimmäkseen oman perheen kesken. Nyt heidän on aika totutella myös muiden seuraan.
– Kontakteja muihin ihmisiin ei ole ollut niin paljon kuin esikoisen kanssa aikoinaan. Pojat kaipaavat paljon syliä ja ovat esikoista kovempia vierastamaan. Heidän voi olla vaikeampi siinä mielessä sopeutua päiväkotiin, mutta toisaalta he voivat turvautua toisiinsa, sanoo Nea Martemaa.
Varhaiskasvatuksen asiantuntijat eivät näe tilannetta toivottomana. Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että varhaiskasvatukseen siirtyminen on joka tapauksessa pienelle lapselle iso muutos myös normaalioloissa, mutta lapset ovat sopeutuvaisia. Heille tärkeintä ovat välittävät aikuiset ja turvalliset kaverisuhteet.
Pienet lapset eivät ole kärsineet kontaktien rajoittamisesta aikuisten tavoin.
– Pienten lasten elämänpiiri on suppeampi. Heille lähipiiri on tärkein, sanoo varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.
Elinpiirin kapeneminen ja huolestuneisuus näkyy lapsissa lähinnä aikuisten kautta. Lapset aistivat aikuisten ahdistuneisuuden ja huolen.
– Kun aikuiset voivat hyvin ja pitävät huolta itsestään, myös lapset voivat hyvin, sanoo steinerpäiväkoti Aamuruskon päiväkodin johtaja Sanna Jacksen.
Vaikutukset tutkittavissa vasta tulevaisuudessa
Koronan sosiaalisia ja psykososiaalisia vaikutuksia lapsiin on tutkittu Suomessa vielä varsin vähän. Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta sen vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
– Koronan suoria vaikutuksia hyvinvointiin on aika vaikea todentaa. Jotakin seuraamuksia sillä todennäköisesti on, arvelee varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.
Maailmanlaajuisten tutkimusten perusteella koronan vaikutukset osuvat eniten köyhien maiden lapsiin ja vähävaraisiin perheisiin.
– Globaalissa mittakaavassa me olemme Suomessa varsin onnekkaita ja hyväosaisia. Hyvinvoivat ja keskituloiset perheet löytävät kyllä apua. Huomio tulisi keskittää heikompiosaisiin perheisiin ja heidän tukemiseensa, sanoo varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta.
Varhaiskasvattaja ei vielä tässä kohtaa näe merkkejä koronarajoitusten jättämistä jäljistä, vaikka uskoo, että maskilla peitettyjen kasvojen vuoksi vaillinaiseksi jäävällä vuorovaikutuksella tulee olemaan seurauksia.
– Meidän on oltava hereillä ja tarkkoina huomaamaan, millaiset vaikutukset tällä kaikella on pidemmällä aikavälillä ja tarjota tukitoimia siinä kohtaa, sanoo päiväkodin johtaja Sanna Jacksen.
Poikkeusolojen pitkäaikaisia vaikutuksia lapsille ja perheille on vielä vaikea arvioida. Seuraukset ovat tutkittavissa vasta 10 vuoden päästä.
Läheisyyttä on tarjolla koronaturvallisesti
Viime keväänä toimintakauden päättyessä monet toivoivat, että syksyllä koittaisi jo paluu normaaliin arkeen. Nyt tartuntaluvut ovat jälleen pinkaisseet kasvuun.
Opetushallituksen antamat ohjeet varhaiskasvatuksen järjestäjille ovat tälle syksylle pääosin samat kuin keväällä. Ryhmiä ei yhdistetä ja henkilöstö toimii saman lapsiryhmän kanssa. Ohjeissa muistutetaan myös käsienpesusta, fyysisten kontaktien minimoimisesta sekä tilojen puhdistamisen tehostamisesta.
– Päiväkodissa noudatetaan turvaetäisyyksiä ja aikuisilla on maskit. Lapset elää aika normaalia elämää päiväkodissa, mutta maskit toki vaikuttavat vuorovaikutukseen, arvelee päiväkodin johtaja Sanna Jacksen steinerpäiväkoti Aamuruskosta Kouvolasta.
Kaikista kielloista ja varotoimista huolimatta opetushallituksen ohjeissa muistutetaan, että lapsen on tärkeää saada aikuisen läheisyyttä, turvaa ja vuorovaikutusta. Päiväkodeissa pyritään mahdollisimman tavalliseen arkeen.
– Meillä ei todellakaan säästellä syliä, eikä kosketusta, eikä läheisyyttä. Me toivomme, että lapset saisivat olla huolettomia ja vailla pelkoa. Että he voivat luottaa siihen, että me aikuiset hoidetaan hommat ja huolehditaan heistä, sanoo Sanna Jacksen päiväkodin johtaja steinerpäiväkoti Aamuruskosta Kouvolasta.