Kunnissa ryhdytään maanantaista lähtien tarjoamaan koronarokotteita perusterveille 12–15-vuotiaille.

Monin paikoin rokotukset aiotaan antaa julkisen terveydenhuollon piirissä esimerkiksi massarokotuspisteissä. Osassa kunnista rokotuksia varaudutaan antamaan myös kouluterveydenhuollossa.

Esimerkiksi Kuopiossa arvioidaan, että rokotukset voidaan aloittaa hyvinkin pian.

– Avaamme maanantaina aikoja koronarokotuksiin kaikille 12–15-vuotiaille. Maanantai on täysi, mutta tiistaina on aikoja tiedossa nuorille ja vanhemmat voivat alkaa varata aikoja lapsilleen, kertoo Kuopion kaupungin ylilääkäri Pauliina Sulku.

Kuopiossa nuoret on määrä rokottaa pääterveysaseman Savo-talon massarokotuspisteessä. Myös kouluilla järjestettävä rokotus on mahdollista, mutta se vaatii Sulun mukaan vielä järjestelyjä.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina rokotusten laajentamisen 12–15-vuotiaille. Asetus tulee voimaan maanantaina 9.8.

Lue lisää: Pääministeri Marin Ylelle: 12–15-vuotiaiden koronarokotukset tarkoitus aloittaa

Rokotteiden säilytys voi olla ongelma kouluilla

Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen rokotuspäivä on ensi viikon keskiviikko. Tavoitteena on rokottaa kaikki halukkaat nuoret kahden–kolmen viikon aikana.

Myös esimerkiksi Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä valmius avata ajanvaraus nuorille rokotettaville on hyvä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen muistuttaa, että ensin on kuitenkin selvitettävä se miten varausjärjestelmät sopeutuvat tilanteeseen, jossa rokotusaika varataan toisen puolesta.

Leskisen mukaan rokotukset on määrä toteuttaa ainakin aluksi olemassa olevilla rokotuspaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriössäkin ennakkokäsitys on, että useimmissa kunnissa nuorten rokotukset annettaisiin yleisessä terveydenhuollossa. Suurilla kouluilla rokottaminen voi tapahtua myös kouluterveydenhuollon kautta, mutta se voi vaatia lisäkoulutusta, arvioi lääkintöneuvos Mikko Paunio.

Jyväskylän sotepalvelujen ylilääkäri Johanna Tuukkanen näkee asian samoin.

– Rokotteissa on ratkaistavana säilytykseen ja kuljetukseen liittyviä haasteita, mutta on hyvinkin mahdollista, että rokotuksia toteutetaan ainakin suuremmilla kouluilla.

Jyväskylässä rokottaminen aiotaan aloittaa heti, kun lupa on saatu ja tarvittava määrä rokotteita on käytössä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän mukaan rokotukset on määrä keskittää kouluterveydenhuoltoon. Myös rokotusajat yleisissä rokotuspisteissä avataan kuitenkin haettavaksi yläkouluikäisillekin heti maanantaista lähtien.

Osassa kunnista on pohdittu myös pop up -tyyppisten rokotuspisteiden viemistä kouluille. Näin on esimerkiksi Kainuussa, kertoo pandemiapäällikkö Tuomo Erola.

– On suunniteltu, mutta ei ole vielä toteutettu. Olisi luultavasti hyvä, koska koululaisille on helpompaa saada rokote koululla kuin ajanvarauksen kautta ja lähteä mahdollisesti toiselle puolelle kaupunkia, Erola miettii.

Lapissa Sallassa rokotteita aiotaan alkaa jakaa koululaisille heti toisesta koulupäivästä eli perjantaista 13.8. lähtien. Rokottajina toimii kaksi terveydenhoitajan ja kirjaajan tiimiä, mutta rokottaminen tapahtuisi kouluilla, kerrotaan kunnasta.

Lisäerä lähtee kuntiin normaalia jakelutietä

Keskeinen tekijä rokotusten aikatauluttamisessa on rokoteannosten saaminen kuntiin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi keskiviikkona, että Suomeen on saatu 200 000 rokoteannoksen ylimääräinen erä.

Kaikki rokotteet jaellaan kuntiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n ohjauksessa sairaanhoitopiirien kautta.

Esimerkiksi Turussa on varattu 12 000 rokotetta 12–15-vuotiaiden ja parhaillaan menossa olevien yli 16-vuotiaiden opiskelijoiden pop up -rokotuksiin.

– Tarkoitus on järjestää rokotustapahtumia myös viikonloppuisin kouluissa annettavien rokotusten lisäksi, kertoo Turun ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pia Suvivuo.

Oulussa ja Tampereella nuorten rokotusaikatauluun arvioidaan vaikuttavan ennen kaikkea sen, miten rokotteita saadaan. Samaa sanoo Pohjois-Karjalan Siun soten ylihoitaja Anita Lindevall.

– Pohjois-Karjalassa on lähes 7000 nuorta näissä ikäluokissa. Jos pystytään rokottamaan esimerkiksi 70 nuorta päivässä, se veisi noin 100 työpäivää.

Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista. Nuori voi itse päättää koronarokotteen ottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta.

Kunnista kerrotaan, että tarkemmin rokotusjärjestelyistä tiedotetaan vanhemmille erikseen esimerkiksi Wilma-viestijärjestelmän kautta. Tarvittaessa vanhemmilta kerätään myös suostumuslomakkeet.

Lue lisää: Rokotetutkimuskeskuksen Rämet yläkoululaisten rokotuksista: "Mahdollistaa normaalin koulunkäynnin" – vanhemmat eivät saa pakottaa, muistuttaa oikeusoppinut

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 7.8. kello 23 saakka.