Vanhemmat eivät voi pakottaa 12–15-vuotiasta lastaan ottamaan koronarokotetta, eivätkä opettajat saa painostaa rokotukseen.
Näin toteaa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– Ensin pitää selvittää, ymmärtääkö alaikäinen henkilö hoidon merkityksen. Hoitoa annetaan potilaslain mukaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja toissijaisesti hänen huoltajansa kanssa, jos lapsi ei hoidon merkitystä ymmärrä, Voutilainen sanoo.
– Mutta korostan, että kouluissa opettajat eivät voi painostaa lapsia menemään kouluterveydenhuollossa esimerkiksi rokotukseen. Se on tehtävä selväksi.
Hallitus päätti keskiviikkona, että rokotuksia voidaan tarjota kaikille 12–15-vuotiaille ensi viikosta alkaen. Tähän mennessä rokotteita on annettu riskiryhmiin kuuluville 12–15-vuotiaiden ikäluokassa.
Voutilaisen mukaan koulu ei ole taho, joka kysyy lupaa rokotukseen vaan terveydenhuollon ammattilaiset: kouluterveydenhuolto tai kunnan terveydenhuolto riippuen siitä, missä rokotus järjestetään.
Voutilaisen mukaan vanhemmat eivät voi kuitenkaan pakottaa lastaan ottamaan rokotetta, mikäli tämä ei sitä tahdo ottaa. Vanhemman allekirjoittama lupalappu rokotteen antamiseen ei siis voi jyrätä yläkoululaisen omaa tahtoa.
– Rokote on vapaaehoinen ja hoitoa on annettava yhteisymmärryksessä lapsen kanssa. Potilaslain perusteella vanhemmat eivät siis voi pakottaa. Asiaa voi käydä läpi mahdollisesti suostuttelun kautta, mutta pakkoa ei voi käyttää.
Rokotetutkimuskeskuksen Rämet: "Jo ensimmäisen annoksen suoja kouluikäisille on hyvä"
Ykkösaamun haastateltavana niin ikään ollut Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää merkittävänä sitä, että koronarokotteen saaminen tuli mahdolliseksi 12–15-vuotiaille.
– Se on todella iso asia Suomen lasten ja nuorten kannalta. Minun näkemyksestäni katsoen se tulee mahdollistamaan syksyllä yläkouluikäisten koulunkäynnin (lähiopetuksessa), mikä olisi muuten voinut olla haastavaa.
Rämet jakaa Voutilaisen näkemyksen siitä, että yli 12-vuotiaan mielipidettä tulee kuulla rokottamisen suhteen.
– Päätöksenteossa on oleellista arvioida lapsen kehitystasoa. Lähtökohtaisesti yli 12-vuotiaan terveyteen liittyvissä asioissa huomioidaan hänen oma näkemyksensä. Ja jos kypsyysaste on riittävä ja tietoa on tarpeeksi, hän lähtökohtaisesti tekee päätöksen itse.
Rämetin mukaan rokotukset ovat ainoa tie ulos epidemiasta ja siksi tällä hetkellä alakouluikäisten rokottaminen on iso kysymys. Toistaiseksi alle 12-vuotiaiden rokotuksista ei ole tehty päätöstä eivätkä rokotukset siis vielä koske kyseistä ikäluokkaa.
– Olemme käärineet Tampereen yliopistolla hihat ja tehneet kesällä todella paljon töitä sen eteen, että koronarokotetutkimukset edistyisivät myös alakoululaisten osalta, Rämet sanoo.
Rämet ei Ykkösaamun haastattelussa osannut arvioida tarkkaan, milloin 12–15-vuotiaat pääsevät hakemaan rokotuksen tehosteannoksen.
– Se riippuu rokotteiden saatavuudesta. Koululaisten suhteen yhden annoksen suojalla päästään jo pitkälle, sillä siinä iässä koronatauti on tyypillisesti paljon lievempi kuin esimerkiksi yli 70-vuotiailla, Rämet tuumaa.
Rämetin mukaan nähtäväksi jää myös se, tarvitsevatko kouluikäiset tulevaisuudessa esimerkiksi kolmatta rokoteannosta.
Lue lisää: Yläkoululaisten rokotusajanvaraus auki maanantaina – rokotukset keskitetään kouluterveydenhuoltoon
Koronapassin valmistelu alkaa, hallitus haluaa teatterit auki syksyllä – Hallitus päätti uusista ravintolarajoituksista ja nuorten rokottamisesta
Keskustelu kiihtyy: tulisiko rikkaiden maiden antaa kansalaisilleen kolmas rokoteannos vai lähettää rokotteet kehitysmaihin?