Koronapandemia on laittanut myös yliopisto-opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tiukille. Opiskelupaikkakunnalle muuttavan nuoren sosiaaliset kontaktit syntyvät normaalisti yliopistoyhteisössä, mutta koronasulun myötä moni on jäänyt yksin.
Keväällä julkaistun kyselytutkimuksen mukaan Itä-Suomen yliopiston opiskelijoista noin puolet on tuntenut pitkän etäopetusjakson aikana itsensä ulkopuoliseksi ja ylikuormittuneeksi.
Yliopisto on jo tarttunut ongelmaan muun muassa "Kaikki opiskelijat tavoitetaan" -toimintamallin puitteissa, jonka myötä yliopistolle on nimetty neljä hyvinvointikoordinaattoria ja palkattu kolmas opintopsykologi.
Tuorein toimenpide on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Sillat-hanke, jonka yliopisto toteuttaa yhdessä ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden Sykettä-liikuntapalveluiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisäävien toimintojen avulla opiskelijoiden yksinäisyyden kokemusten vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen pitkän koronavuoden jälkeen.
Hankkeen koordinaattori Riina Pääkkönen aloitti työnsä äskettäin. Pääkkönen tuntee nykyopiskelijan arjen hyvin, sillä hän valmistui itse koronan keskellä alkukesästä luokanopettajaksi erityisolosuhteissa.
— Omasta kokemuksesta voin sanoa, että opiskelijat ovat olleet kyllä aika huonossa jamassa, Pääkkönen toteaa.
Luennot tauolla, ruokalat, kirjastot ja liikuntapalvelut kiinni
Korona-ajan normaalit opiskelijoiden kohtaamistilat, kuten yliopiston ruokalat ja kirjastot ovat olleet kiinni. Luennoille ei ole päässyt ja liikuntapalvelut ovat olleet tauolla. Monet opiskelijat ovat jääneet ilman arjen kohtaamisia muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa.
— Sitten kun sinne alle 30 neliön yksiöön jää yksikseen mietiskelemään ja opiskelemaan, niin ei siinä aamulla enää jossain vaiheessa välttämättä pääse ylös sängystä, kun ärsyttää niin paljon. Tuntuu siltä, että maaliviiva siirtyy koko ajan eteenpäin ja eteenpäin, Pääkkönen hymähtää.
Syrjäytymisen uhkaan liittyy usein yleistä toivottomuutta tulevaisuutta kohtaan. Pääkkösen mukaan syrjäytymisestä voi seurata opintojen keskeytymistä, valmistumisen viivästymistä ja putoamista yhteiskunnasta, pahimmillaan itsemurhia.
— Lopulta syrjäytyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ei osata tai jakseta enää hakea apua, vaikka tukipalveluita ja -numeroita on useita. Kynnys pyytää apua ei välttämättä tunnu niin matalalta kuin pitäisi, Pääkkönen miettii.
Pääkkösen mukaan perustavanlaatuisimmin pandemian vaikutukset yliopisto-opiskeluihin ovat joutuneet kokemaan vuonna 2019 aloittaneet opiskelijat. He ovat olleet opintojensa aikana ainoastaan puoli vuotta lähiopetuksen ja yliopistoyhteisön piirissä.
— Se varmasti herättää huolta muun muassa ammatti-identiteetin kehittymisestä ja ammattitaidosta erityisesti käytännön aloilla, kuten esimerkiksi luokanopettajaksi opiskelevilla ja ylipäätään kasvatusalalla.
Yhteisöllisyys voi olla lääkettä yksinäisyyteen
Sillat-hankkeen tavoitteena on estää opiskelijoiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä yhteisöllisyyttä kehittämällä.
— Nyt pitkän etäopiskelujakson jälkeen olisi taas erittäin tärkeää, että opiskelijat pääsevät kohtaamaan ja tutustumaan toisiinsa sekä henkilökuntaan ja kiinnittymään yliopisto-opiskeluun, Pääkkönen pohtii.
Yliopistoon ja opiskelukaupunkiin kiinnittyminen on Pääkkösen mielestä tärkeää.
— Kiinnittyminen auttaa vertaistuellisesti selviytymään opinnoissa ja valmistuttua siirtymään työelämään. Yliopistossa on mahdollista verkostoitua ja luoda yhteyksiä ympäri Suomea ja maailmaa. Syntyneet kontaktit auttavat myös myöhemmin elämässä, Pääkkönen kertoo.
— Toki on myös niitä, jotka haluavat yksin suorittaa kaiken ilman kontakteja, mutta usein ihminen on tämmöinen sosiaalinen laumaeläin, joka kaipaa kontakteja.
Yhteisöllisyyden korostaminen on Pääkkösen mielestä myös normaaliaikoina tärkeä kehittämisen kohde.
— Yhteisöllisyyden korostaminen kehittää myönteistä ilmapiiriä yliopistossa ja siellä opiskelevien opiskelijoiden kesken sekä henkilökunnan kanssa. Valitettavasti korkeakouluissakin voi olla muun muassa kiusaamista. Yhteisöllisyyden kehittäminen on todella tärkeää, jotta tajutaan se, että olemme niin sanotusti samassa veneessä, Pääkkönen kiteyttää.
Lisää Pohjois-Savon uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.