Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Pandemian aikana on alettu puhua jopa ihmisen eksistentiaalisesta, olemassaoloon, liittyvästä kriisistä.
Muutos tiivistyy muutossa. Muutto on iso käänne siinäkin mielessä, että muuttaja luopuu paitsi tutusta ja turvallisesta asuinympäristöstään, usein myös turhasta tavarapaljoudesta. Karsinta on molemmissa tapauksissa mitä suurimmassa määrin henkistä laatua. Muutto on usein vaikea mutta myös puhdistava kokemus. Sitä voisi verrata paastoamiseen. Ylensyönnistä ja turhasta tavarasta luopuminen tekee hyvää nykyihmiselle. Vähemmälläkin materialla pärjää. Suosittelen lämpimästi muuttoa kaikille elämänsä innokkaille inventoijille.
Aika on tuntunut pandemiassa lisääntyneen. Päivissä riittää tunteja. Korona-aikana on muisteltu taajaan elokuvaa Päiväni murmelina (Groundhog Day 1993), jossa päähenkilö, tv-kasvo Phil Connors herää joka aamu samaan päivään. Enemmän tai vähemmän eristyksissä meillä on ollut aikaa pohtia, mitä elämältä todella tahdomme. Tylsä arki voi innostaa toimintaan: nyt toteutan sen, mistä olen lauantaisaunan lauteilla kymmenen vuotta puhunut! Eristyksen helpottaessa palaamme arkeen uudistuneina ihmisinä.
Myös ajatus ihmisen ohuesta elämänlangasta hiipii olohuoneisiimme joka päivä. Päivän koronakuolinluvut tulevat puoli yhdeksän uutisissa sopivasti vähän ennen säätä. Kuolemasta on tullut osa arkea. Koska elämä näyttää olevan lyhyt, tulee pohdittua arjen ja elämän arvojärjestystä.
Suomalaisia on pidetty varovaisina ihmisinä. Pitäydymme hyvin mielellämme samoissa ympyröissä, mihin olemme tottuneet. Meitä ei saa kovin herkästi muuttamaan saati muuttumaan.
Pysyvyydestä on tullut yksi hyvän elämän mitta. Pysyvä parisuhde, pitkäaikainen työpaikka, vakiintunut asuinympäristö – siinä se, suomalaisen aikuinen elämä. Pandemia sotkee tätä kuviota. Keväällä 2020 avioerojen määrä kasvoi kolmanneksella Helsingissä.
Kummallinen vuosi on toisaalta voinut olla otollista aikaa löytää uusi parisuhde.
Surkea pandemia on tehnyt harkitsevaisille suomalaisille myös hyvää. Vaikka epävarmuus jäytää, yhä useampi rohkaistuu toteuttamaan haaveensa perustaa yritys. Tammi-maaliskuun aikana yrityksiä perustettiin jopa viidennes enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Yrittäminen jos mikä on pyrkimistä muutokseen. Päämäärä, elanto, on elintärkeä, mutta tärkeää on myös omien ajatusten, kykyjen ja tekojen punninta ja testaaminen.
Pysyvyys voi lohduttaa monimutkaisessa maailmassa, mutta se taitaa sittenkin olla hintelämmin elämää ohjaava voima kuin kiihtyvä muutos. Muutosta ei pidä kavahtaa, koska sillä on taipumus rymistellä sisään joka tapauksessa. Siksi olisi paikallaan, että muutokseen totuttautuminen otettaisiin ohjelmaan jo kouluissa ja erityisesti jatko-opinnoissa. Koulun penkillä kouluttaudutaan herkästi pysyvyyteen: näin maailma pyörii.
Parasta on valmistautua ajatukseen siitä, että asiat väistämättä muuttuvat – ja hyvä niin. Herkästi puntaroimme vain muutosten kielteisiä puolia. Jos muutosta vaalii, voi saada kaupan päälle sopivan annoksen sitkoisuutta elämän kummallisiin käänteisiin, myös niihin ikäviin. Muutoksessa joudumme nokikkain epämukavuuden kanssa, mutta samalla löydämme myös itsestämme uusia, vahvistavia puolia.
Ehkä pysyvyys ei olekaan hyvän elämän mitta, vaan se, miten kohtaamme muutoksen.
Toni Viljanmaa
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja tuotantoyhtiö Alku Tuotannon perustaja.
Kolumnista voi keskustella 11.8. klo 23.00 saakka.