Kesällä 2017 Suomi ja Helsinki olivat monella tavalla erilaisia paikkoja kuin nyt.
Pääministerinä oli Juha Sipilä ja ulkoministerinä Timo Soini. Keskustakirjasto Oodi, kauppakeskukset Redi ja Tripla sekä länsimetro olivat vielä työmaita, ja hengityssuojaimia näki ihmisten kasvoilla lähinnä sairaaloissa.
Keväällä 2017 pidettyjen kuntavaalien ylivoimainen ääniharava oli Jan Vapaavuori, pitkäaikainen kansanedustaja ja kaksinkertainen ministeri, joka oli ennen vaaleja pysynyt pari vuotta sivussa päivänpolitiikasta.
Vapaavuori sai vaaleissa lähes 30 000 ääntä, mikä oli kaikkien aikojen ennätys ja on sitä edelleen. Saamansa luottamuksen turvin Jan Vapaavuori valittiin odotetusti Helsingin ensimmäiseksi pormestariksi.
Iskulause jää mieleen, mutta ei tarkoita juuri mitään
Pormestarinimityksen jälkeen Vapaavuori alkoi ensi töikseen valmistella kaupungille valtuustostrategiaa.
Myöhemmin paperi sai kunnianhimoisen otsikon “Maailman toimivin kaupunki”, ja syyskuussa 2017 kaupunginvaltuusto hyväksyi sen valtuustokauden strategiaksi.
"Maailman toimivin kaupunki" -iskulausetta on nyt neljän vuoden ajan toisteltu juhlapuheissa, valtuustosalissa ja työmaakylteissä, mutta yhtä lailla myös meemeissä ja sarkastisessa puheenparressa.
Lause on siinä mielessä nerokas, että toimivuus on määritelmänä hieman samankaltainen kuin onnellisuus: sitä on varsin vaikea mitata. Tuliko kaupungista toimiva, on kysymys, johon voi saada hyvin erilaisia vastauksia, riippuen siitä keneltä kysyy.
Kysytäänpä siis aluksi räätäliltä itseltään. Tuliko Helsingistä neljässä vuodessa maailman toimivin kaupunki?
– Voi hyvinkin olla, että tuli. Ainakin omassa kokoluokassamme olemme aika lähellä kärkeä, Vapaavuori arvioi.
Hän viittaa Helsingin hyvään menestykseen kansainvälisissä vertailuissa, joissa kaupunkeja laitetaan järjestykseen erilaisilla kriteereillä. Tuorein vertailu on Boston Consulting Groupin tekemä, ja siinä arvioitiin 155 kriteerillä maailman parhaita paikkoja asua. Helsinki sijoittui kolmanneksi.
Vapaavuoren mukaan Helsinki on myös toimivampi, ketterämpi, palveluhakuisempi, kansainvälisempi ja dynaamisempi kuin neljä vuotta sitten.
Sanojensa tueksi Vapaavuori kertaa vielä talouden avainlukuja: kaupunki on neljän vuoden aikana käyttänyt investointeihin 3,5 miljardia euroa, mikä on yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisellä vaalikaudella. Tästä huolimatta velkaa on vähemmän ja veroprosentti pienempi kuin neljä vuotta sitten.
"Tärkeysjärjestys pielessä, jättivoittoja keskellä koronakriisiä"
Kysytään samaa asiaa kuitenkin myös poliittisen kentän toiselta laidalta.
Suomen kommunistisen puolueen entinen puheenjohtaja Yrjö Hakanen toimi ennen Vapaavuoren kautta 12 vuoden ajan kaupunginvaltuutettuna.
Kuntavaaleissa 2017 äänet eivät riittäneet enää jatkopaikkaan, mutta Hakanen seuraa Helsingin kuntapolitiikkaa edelleen aktiivisesti. Hänen verkkosivuiltaan löytyy jokaista menneen valtuustokauden kokousta arvioiva kirjoitus.
Hakasen arvion mukaan Helsingistä saattoi Vapaavuoren kaudella tulla maailman toimivin kaupunki lähinnä sijoittajien ja rakennuttajien näkökulmasta.
– Mutta asukkaille Vapaavuoren kausi on merkinnyt palvelujen heikkenemistä, lähiluonnon kaventumista, kohtuuttomia asumismenoja ja eriarvoisuutta, hän sanoo.
Hakasen mukaan kaupungissa on tehty tarpeellisiakin investointeja esimerkiksi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, mutta tärkeysjärjestys on koko ajan ollut pahasti pielessä.
– Kaupunki tekee keskellä koronakriisiä satoja miljoonia voittoa, mutta potilasjonot pitenevät, kouluilta leikataan ja työttömiä on ennätysmäärä.
Hakasen tulkinnan mukaan kaupungissa on koko ajan tietoisesti alimitoitettu palvelujen määrärahoja ja samalla kasvatettu kaupungin pankkitilejä. Esimerkiksi koronavuonna 2020 Helsinki teki noin 500 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen.
Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm kertoi keväällä Ylelle, että ylijäämä käytetään käytännössä investointien rahoittamiseen ja poliittisten päättäjien pitkälle tulevaisuuteen linjaaman toiminnan toteuttamiseen.
"Pelkkä toiminnallisuus ei riitä hyvään kaupunkiin"
Otetaan kysymykseen vielä kolmas näkökulma. Mari Vaattovaara on kaupunkimaantieteen professori ja maamme tunnetuimpia kaupunkitutkijoita. Millaisilla kriteereillä tutkija arvottaa kaupungin toimivuutta?
– Toimivuudellahan tarkoitetaan asioita kuten hyvät palvelut, toimiva organisaatio, joustavuus, ketteryys, nopeus, hyvät liikennejärjestelyt, eli tällaisia funktionaalisen kaupungin ominaisuuksia. Pelkkä toiminnallisuus ei kuitenkaan riitä hyvään kaupunkiin, ja siitä toivoisin lisää keskustelua.
Vaattovaaran mukaan Vapaavuoren toimintatavassa pormestarina on näkynyt erityisesti kunnianhimoisuus sekä kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla.
– Hän on uskaltanut asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ja käydä niistä keskustelua kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Hän on kärkkäästi puolustanut, perustellut, eriyttänyt ja ajanut niiden tavoitteiden saavuttamista.
Tämä on näkynyt vaikkapa Vapaavuoren tavassa kritisoida hallituksen sote-uudistusta. Hän on toistuvasti korostanut Helsingin erityisasemaa maan ainoana todellisena suurkaupunkina. Tätä työtä Vaattovaara sanoo pitävänsä arvossa, koska se liittyy suoraan kaupunkien rooliin ja niiden toimivuuteen.
– Kaupunkien toiminnallisuuden edellytys on, että ne tunnistetaan kansallisessa politiikassa.
Helsinkiläiset tekevät Helsingin
Toimivuus on monitulkintainen määritelmä, johon saa erilaisia näkökulmia niin paljon kuin jaksaa kysyä. On mahdoton saada yksiselitteistä totuutta väitteelle "onko Helsinki maailman toimivin kaupunki".
Ehkä se ei ole edes tärkeää. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että kaupunki on monin tavoin erilainen kuin neljä vuotta sitten.
Oodi, Redi, Tripla ja länsimetro ovat valmistuneet, mutta muutoksella on monta muutakin arkkitehtiä: esimerkiksi tapahtumanjärjestäjät, yrittäjät, kansalaisaktiivit, yhdistykset ja muut toimijat vaikuttavat merkittävästi kaupunkikokonaisuuteen.
Tämän Jan Vapaavuori sanoo sisäistäneensä neljän vuoden pormestarikauden aikana. Näköalapaikka kaupungin ytimeen on auttanut ymmärtämään, kuinka jokainen helsinkiläinen omalla panoksellaan vaikuttaa siihen, millainen kaupunki Helsinki on.
Hän avaa asiaa esimerkin avulla. Aivan pormestarikauden alkupuolella Vapaavuorella oli tapaaminen helsinkiläisen start up -yhteisön keskeisten toimijoiden kanssa.
– Aloitin kysymällä heiltä, mitä Helsinki voisi tehdä heidän menestyksensä edistämiseksi. Sen jälkeen puhuimme kaksi tuntia siitä, mitä start up -yhteisö voi tehdä kaupungin hyväksi. Tämän tyyppistä yhteisöllisyyttä tässä kaupungissa on hämmentävän paljon.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 3. elokuuta kello 23:een saakka.
Lue seuraavaksi:
Miksi niin moni poliittinen vaikuttaja päätyy Milttoniin? Selvitimme, uhkaako viestintätoimistojen nousu demokratiaa
Helsingin tuleva pormestari Juhana Vartiainen: "Vihaan julkisten varojen tuhlausta" – Lue, miten talousosaaja aikoo johtaa pääkaupunkia
Tärppilista Helsingin seuraavalle pormestarille – kolme keskeistä asiaa johtamisessa laitettava kuntoon, sanoo tuore raportti
Jan Vapaavuori siirtyy konsulttitalo Milttoniin – "Meidän on ymmärrettävä kaupunkeja"