Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen pitää nuorten puolia. Hänen mielestään nuoria ei ole otettu tarpeeksi huomioon koronaepidemian aikana. Esimerkiksi määräykset ovat rajoittaneet nuorten arkea, ja rokotusjonossakin nuoret ovat joutuneet odottamaan pisimpään.
Pitkänen listaa 5 syytä, miksi nuorten näkökulmaa pitäisi ottaa enemmän esille neljännen aallon kynnyksellä.
Tämän jutun lopussa voit jättää oman kommenttisi aiheeseen. Toivomme erityisesti koululaisilta ja opiskelijoilta ajatuksia siitä, mitä nyt tulisi tehdä, jotta kouluissa ei jouduttaisi etäopetukseen ja arkeen palaaminen olisi mahdollisimman helppoa.
1. Ainutkertaiset kokemukset jäävät kokematta
Vanhojen tanssit, 18-vuotissynttärit, penkkarit, fuksivuodet, ulkomaan matkat, urheilukisat... Nuoruuteen liittyy paljon suuria tapahtumia, unelmia ja kokemuksia, joita ei voi saada takaisin koronaepidemian jälkeenkään, Tuuli Pitkänen sanoo.
Nämä pitäisi Pitkäsen mukaan nähdä tärkeinä osina kehitystä lapsesta aikuiseksi.
Pitkänen huomauttaa, että esimerkiksi siihen, pääseekö osallistumaan ylioppilaskokeisiin, vaikuttaa koko kouluyhteisön ja oman perheen toiminta, ei pelkästään yksilön omat tekemiset.
– Vastuun jäädessä perheille eriarvoisuus lisääntyy. Osa perheistä on esimerkiksi asunut ylioppilaskokeiden aikana eri kerroksissa, jotta on turvattu nuorten kokeet. Ei kaikilla perheillä ole tällaiseen mahdollisuutta.
Pitkänen sanoo, että kesän oletettiin olevan viime kesän kaltainen, "normaalimpi", ja siksi syksyyn ei ole varauduttu tarpeeksi.
– Jos olisi haluttu, olisi esimerkiksi syksyn yo-kirjoitukset voitu turvata paremmin esimerkiksi aktiivisesti edistämällä nuorten rokottamista ja erityisesti niiden, joilta jäi keväällä kirjoituksia väliin.
2. Rokotuksen varaaminen ei ole helppo nakki
Pitkäsen mukaan on harmillista, että nuorten rokotusvuoro sattui juuri kesäloman ajalle. Rokotuksen ajanvaraaminen on jätetty nuorten omalle vastuulle, eikä se ole välttämättä kaikille helppoa.
– Kun ensimmäistä kertaa tekee itselleen ajanvarauksen, kynnys siihen on suurempi. Ei kaikilla ole pankkitunnuksiakaan.
Tämän vuoksi kotitaustan merkitys rokotuskysymyksessä kasvaa, Pitkänen sanoo. Joidenkin vanhemmat auttavat ja ohjaavat enemmän, kun taas toisilla ei ole tukevia aikuisia läsnä.
Pitkänen pitäisi tärkeänä, että rokotukset tehtäisiin kaikille helpoksi, viimeistään kun koulut alkavat.
3. Karanteenista karanteeniin
Kesän alussa yli puolet tuhannesta nuoresta vastasi Nuorisotutkimusseuran teettämässä kyselyssä olleensa karanteenissa korona-aikana.
Nuorilla on vähemmän keinoja välttää altistumista esimerkiksi omaa autoa tai etätyömahdollisuutta käyttämällä, ja omaan tilanteeseen vaikuttavat niin sisarusten kuin harrastuskavereidenkin kontaktit, Pitkänen sanoo.
Hän kuvaa kahden viikon karanteenia nuoren elämässä suhteettoman pitkäksi ajaksi.
– Se on vapauden menetys ja siihen pitäisi olla vahvat perusteet. Kaksi viikkoa on kohtuuttoman pitkä aika.
Pitkänen kysyykin, voisiko karanteeniaikaan saada variaatioita, kun koulut alkavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onkin tänään maanantaina suosittanut karanteeniajan lyhentämistä kymmeneen vuorokauteen.
– Voisiko karanteenia jotenkin porrastaa esimerkiksi suhteessa altistumisaikaan?
Pitkäsen mukaan koronapassi on puhututtanut myös nuoria. Passilla pystyisi osoittamaan saadut rokotukset, sairastetun taudin tai negatiivisen testin ja sillä avautuisivat ovet esimerkiksi ravintoloihin tai yleisötapahtumiin.
Pitkäsen mukaan nuoret ideoivat, että passi otettaisiin käyttöön niin, että siitä rajattaisiin pois ne ikäryhmät, jotka eivät ole vielä voineet saada rokotusta. Rokotusta vaadittaisiin siis vain niiltä ikäryhmiltä, jolla on ollut mahdollisuus se ottaa.
– Passi ei ole oikeudenmukainen, jos ei ole ollut mahdollisuutta saada rokotetta. Nyt on käynyt niin, että eletään niiden ihmisten ehdoilla, jotka eivät ole viitsineet sitä ottaa.
4. Syyllistävää puhetta pandemian aikana
Viime kuukausina virus on kiertänyt nuorten aikuisten keskuudessa. Osa on kokenut, että koronauutisointi on ollut jopa nuoria syyllistävää.
Pitkäsen mukaan on harmillista, että viruksen deltamuunnos saapui meille juuri kesällä, kun yhteiskuntaa avattiin ja nuoret odottivat vielä omaa rokotusvuoroaan. Näin helpommin leviävä delta on levinnyt juuri heidän ikäryhmässään.
Pitkänen pohtii, olisiko kaikille kuitenkin pitänyt tarjota yhtäläinen mahdollisuus ensimmäiseen rokotteeseen ennen yhteiskunnan avaamista. Nyt meneminen, juhliminen ja eläminen jätettiin nuorten omaan harkintaan.
Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko samankaltaisia ihmisiä, myös tärkeät kehitysvaiheet tapahtuvat eri aikaan eri ihmisillä, Tuuli Pitkänen sanoo.
– On nuoria, jotka välittävät omasta kehostaan, haluavat noudattaa sääntöjä, uskoa yhteiskuntaan tai joilla on suuria tavoitteita. Moni nuori yrittää välttää altistumisia kaikin tavoin.
5. Nuoret ikäryhmät ovat kaikkein stressaantuneimpia
Valtioneuvoston Tilastokeskukselta tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan alle 30-vuotiaat ovat olleet koronaepidemian aikana kaikkein stressaantuneimpia.
Se ei Tuuli Pitkäsen mukaan ole ihme, sillä esimerkiksi taloudellinen kuormitus on osunut vahvasti nuoriin ja heidän mahdollisuuksinsa saada keikka- ja kesätöitä.
Tuuli Pitkänen kertoo monesti nuoria puolustaessaan kuulevansa, että asiathan ovat samalla tavalla kaikilta kiellettyjä.
Se ei kuitenkaan ole sama asia, Pitkänen sanoo. Nuorten elämässä suuria asioita ovat esimerkiksi ystävien ja verkostojen hankkiminen, perheen perustaminen, missä haluaa asua ja mitä tehdä työkseen. Aikuisilta unohtuu, millaisia tuskia näihin kysymyksiin liittyy, Pitkänen sanoo.
– Nuoruusikään kuuluvat myös vaikeudet ja niiden jakaminen vertaisten kanssa. On luonnotonta, ettei saa tavata kavereita hyvällä omallatunnolla.
– Nuorilla on vähemmän kokemustaustaa. Kun vanhenee, tietää, että asioilla on tapana järjestyä, perspektiivi kasvaa. Ajatellaan yhden vuoden mittaa suhteessa kymmeneen, kahteenkymmeneen tai viiteenkymmeneen vuoteen. Iällä on merkitystä.