Noin kolmannes suomalaisista on tähän mennessä rokotettu kahteen kertaan. Näillä näkymin syksyllä saavutetaan 70 prosentin kattavuus, jota pidetään haamurajana laumasuojalle. Kokosimme tähän juttuun tietoja, kuinka arkielämä muuttuu toisen rokoteannoksen jälkeen.
Riski sairaalahoitoon joutumisesta pienenee
THL:n mukaan varmimman tautisuojan saa, kun kahden kerran koronarokotussarjan viimeisestä rokoteannoksesta on kulunut vähintään viikko. Tällä hetkellä kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet vaativat vahvistusrokotteen, eli kaksi pistoskertaa.
– Toinen rokotuskerta johtaa muun muassa siihen ettei henkilöä aseteta enää yhtä helposti karanteeniin, ellei altistus ole ollut erityisen voimakasta, HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo.
Vaihtoehtoisesti varmimpana tautisuojana voidaan pitää tilannetta, jossa henkilö on sairastanut koronavirustaudin ja saanut yhden rokoteannoksen. Kun rokotuksesta on kulunut viikko, rinnastetaan tämä täyden rokotussarjan saaneisiin.
Ylilääkäri Asko Järvinen korostaa sairaalahoitoon joutumisen riskin pienentymistä.
– Noin kuukauden jälkeen ensimmäisestä rokotteesta saa vapautuksen sairaalahoidosta. Jo yksi rokotuskerta varjelee melko hyvin esimerkiksi delta-variantilta, vaikkakin kaksi kertaa antaa varmimman suojan, Järvinen toteaa.
Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen tulee jatkaa samojen turvallisuusohjeiden noudattamista.
Lue aiheesta lisää: Katso, miten koronatilanne kehittyy ja rokottaminen etenee kunnassasi – grafiikka näyttää maailman ja Suomen tilanteen
Tämänhetkisen tiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa suojan vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
Koronarokotteiden synnyttämän immuniteetin kestoa ei vielä tiedetä. Kaksi rokotuskertaa antaa noin 95-prosenttisen tautisuojan koronavirustaudille.
– Käytännössä kaksi rokotuskertaa antaa mahdollisuuksia normaalimpaan kanssakäymiseen, Tampereen yliopiston kokeellisen immunologian professori Mika Rämet sanoo.
Viruksen eritys vähäisempää
Koronarokotus ehkäisee myös viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Koska rokotus ei kuitenkaan estä tartuntoja kokonaan, varotoimien noudattaminen on jatkossakin joiltain osin tarpeen. Etenkin kun kohtaa riskiryhmän ihmisiä. Käyttämällä maskia ja pitämällä etäisyyttä suojaa muita tartunnalta.
– Kun toisen rokotteen antamisesta on kulunut viikko, kahden perusterveen ihmisen kohtaamisessa riski tartuttaa vakava tautimuoto on häviävän pieni. Jos on tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, joka on erityisen altis saamaan taudin, erityistä huolellisuutta on edelleen noudatettava, Rämet muistuttaa.
Täysin rokotettujen on siis suhteellisen turvallista tavata toisiaan myös yksityisissä sisätiloissa ilman maskia tai turvavälejä, sillä edellytyksellä, että kukaan ei kuulu vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.
– Pääsääntöisesti silloin kun kaksi rokotuskertaa on annettu, tartuntoja tapahtuu hyvin vähän, koska virusmäärä limakalvoilla on tartunnan saaneilla hyvin vähäinen. Viruksen eritys on vähäisempää, Järvinen opastaa.
Rokotteen tehoa voi heikentää vastustuskykyä laskeva sairaus tai lääkitys. Asiasta on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Myöhemmin syksyllä täyden rokotesuojan saaneiden tarvetta käydä koronatesteissä saatetaan harkita uudestaan.
– Koronavirustestejä ei välttämättä kahdesti rokotetuilla enää tarvita, koska tautisuoja on korkea ja tartuttavuus on niin pieni, Järvinen visioi.
Matkustus matalan riskin maista muuttui
Valtioneuvosto päivitti eilen torstaina maahatuloasetusta, jonka avulla Suomeen tulevien virustartuntojen määrää pyritään suitsimaan.
Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytetään jatkossa todistusta saadusta koronavirusrokotussarjasta tai kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista. Todistus vapauttaa muista terveysturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista, kuten esimerkiksi karanteenista.
Asko Järvinen huomauttaa, että rokottamattomien matkanteko ulkomailla saattaa vaikeutua.
– Joissakin maissa maahantulon edellytyksenä on kaksi rokotetta. Lisäksi jotkut maat ovat rajanneet esimerkiksi elokuvateatteriin tai ravintoloihin pääsyn vain kahdesti rokotetuille. Meillä Suomessa tällaista käytäntöä ei tulla ottamaan käyttöön, Järvinen kertoo.
Maista, joiden ilmaantuvuusluku on erityisen alhainen, Suomeen matkustaminen on vapaampaa, eikä kaikissa tilanteissa todistusta rokotuksista tai testeistä tarvita.
Tällä hetkellä testivelvollisuus koskee joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia yli 16-vuotiaita. Eilisessä säädöksessä testistä kieltäytyminen säädettiin rangaistavaksi.
Lue lisää:
Mahdollisuus aikaistaa koronan tehosterokotus otettiin innolla vastaan Tampereella – rokotuspisteelle kertyi satojen metrien jono aamupäivällä
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja: Yläkouluikäisten koronarokotukset alkanevat syyslukukauden alusta, lapsi itse voi päättää rokotuksen ottamisesta
Pirkanmaan hurja koronatartuntojen kasvutahti jatkuu: tänään ilmoitettiin 58 uudesta tartunnasta
Päivittyvä seuranta: Suomessa 412 uutta tartuntaa, koko HUS-alue siirtyy kiihtymisvaiheeseen