Euroopan komissio julkisti keskiviikkona yhteensä useiden tuhansien sivujen mittaisen ehdotuksen lainsäädäntökokonaisuudesta, jolla on laajat vaikutukset toimintatapoihin useilla aloilla.
Erityisesti asumisen ja liikenteen päästökauppajärjestelmän luominen herätti heti tuoreeltaan eniten keskustelua ja kysymyksiä. Maksajiksi joutuvat tavalliset kansalaiset.
Paketin kaksi olennaisinta tavoitetta ovat hiilipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian lisääminen.
EU:n jäsenmaat ryhtyvät nyt omilla tahoillaan käsittelemään pakettia ja sen sisältöä. Uusi ehdotettu ilmastorahasto, josta jaetaan tukea köyhille, ei saa hurraahuutoja kahdelta oppositiopuolueelta juuri laisinkaan. Sen tarkoitus on varmasti hyvä, mutta se tarkoittaa lisää veroja, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa.
– Todennäköisesti keskiluokka maksaa enemmän veroja, että voidaan kompensoida pienituloisten menetyksiä. Mikä systeemi rahan jakamisessa tuleekaan olemaan, epäilen että Suomessa asuvat pienituloiset eivät ole kovin korkealla saamapuolella.
Lähtökohtaisesti sosiaalipolitiikka ei kuulu EU:n rooliin, varsinkaan jos sitä lähdetään tekemään energiapolitiikan kautta, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa myös osaltaan.
Rahat ilmastorahastoon tulisivat uuden ilmastolain myötä kiristyneen päästökaupan tulojen kautta ainakin joissain suunnitelmissa. Aiemmin keväällä Suomessakin venytetty ja vanutettu EU:n elvytyspaketin ehtoihin kuului Essayahin mukaan se, että päästökaupan tuloja käytettäisiin yhteisen velan maksuun. Nyt rahaa oltaisiinkin suuntaamassa uudella tavalla jakoon, Essayah kummastelee.
– Minusta se on aika erikoinen veto. Varsinkin kun se romuttaa EU:n omien varojen järjestelmän: hyvä kun on muste kuivunut vielä edellisestä päätöksestä, jossa meilläkin oppositiopuolueet vastustivat omien varojen järjestelmän muutosta, Essayah toteaa.
Purra: Ilmastopaketti iskee tavallisen suomalaisen asumis- ja liikkumiskuluihin
Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet käyvät valitettavasti maakunnissa tai kauempana keskuksista asuvien suomalaisten kukkaroon kovasti, Purra huomauttaa.
– Suomessa maakunnissa liikkumiseen tarvitsee omaa autoa. Jo nyt kun katsotaan tankkihintoja, aletaan lähestyä kahden euron hintaista bensalitraa. Konkreettisesti tämä tulee näkymään tuollaisissa asioissa.
Joku näytti Twitterissä jo ihmettelevän sitä, että esityksessä oli kohta siitä, että 60 kilometrin välein pitäisi olla sähköauton latauspisteitä, Essayah hymähtää.
– Tuliko kellään mieleen Suomen maantieteellinen pituus, että minkä verran niitä lataustolppia tarvitaan?
Merkittävänä tekijänä ilmastolakipakettiin kuuluu myös energiatehokkuuden lisääminen. Suomi kuuluu koko lakipaketissa kovimpien päästövähennysten kärkiviisikkoon. Näin silti, vaikka täällä tehdään paljon hyvää työtä jo nyt, Essayah sanoo.
– Meillä on kylmä ilmasto ja energiatehokkuus sen myötä lähtökohtaisesti hyvällä tasolla. Kiristykset esimerkiksi näissä rakennusten energiatehokkuudessa tulee meille huomattavasti kalliimmaksi kuin sellaisille maille, joissa asian eteen ei ole tehty vielä niin paljoa.
Essayah: toteutukseen pitäisi jättää liikkumavaraa niin, että jäsenmaat pystyisivät huomioimaan omat olosuhteensa
Suomen pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus pitäisi pystyä huomioimaan EU:n suunnalta tulevissa päästövähennystavoitteissa ja ilmastoteoissa, Essayah aloittaa.
– Hyvin herkästi Brysselin kirjoituspöydän ääressä unohtuu, miten erilaisia maita ja miten erilaisissa olosuhteissa olevia maita on EU:n sisällä. Sen takia olisi tärkeää, että jätettäisin jäsenmaille niitä valintoja, miten asioita toteutetaan.
Positiivista paketissa on se, että esimerkiksi vihreä teknologia ja ilmasto-osaaminen hyödyttävät suomalaisia yrityksiä ja suomalaista korkean tason osaamista, Purra sanoo. Se ei kuitenkaan ole automaattisesti autuaaksi tekevä asia, hän huomauttaa.
– Välillä unohdetaan se, että toisesta päästä niitä työpaikkoja vähenee, toisesta päästä yrityksen toimintaedellytykset heikentyvät ja maksut kasvavat. Clean ja green techin korkean tason työpaikat ovat vain yksi puoli tätä asiaa.
Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan 16.7.2021 kello 23 asti.
Lue myös: