Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen kommentoi Ylen A-Studiossa mahdollista kolmatta koronarokotekierrosta.
– Ensin pitää nähdä kahden rokoteannoksen jälkeen, mikä sen vaikutus väestöntasolla on. Kaikki EU-maat ovat varautuneet ja hankkineet lisää rokotteita. Todennäköisesti jos näin tehdään, niin rokote olisi sellainen, että se huomioi nämä mahdolliset virusmuunnokset, Puumalainen sanoi.
Pitäisikö koronavirukseen suhtautua niin kuin muihin tauteihin?
Koronavirukseen suhtautuminen voisi joidenkin asiantuntijoiden mielestä olla nyt jo erilaista kun rokotekattavuus kasvaa.
– Tässä on luotu niin massiivihysteria tämän asian ympärille. Minun mielestäni pitäisi palata tilanteeseen, jossa tähänkin hengitystieinfektioon suhtaudutaan kuten yleensäkin tauteihin, kommentoi Helsingin yliopiston tartuntatautien emeritusprofessori Heikki Peltola koronavirukseen suhtautumista. Häntä oli haastateltu tv-inserttiin, joka esitettiin A-studiossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen vastaa Peltolalle ja suhtautuu aiheeseen maltillisemmin.
– Meillä ei ole esimerkiksi influenssaa ollut viime talvena käytännössä ollenkaan. Meidän toimenpiteet ovat olleet niin tehokkaita, että olemme torjuneet sen lähes kokonaan. Siitä huolimatta meillä on lähes tuhat suomalaista kuollut tähän koronatautiin, Puumalainen sanoi.
Puumalainen kuitenkin toteaa, että pandemian aikana on kyllä nähty myös perusteetontakin pelkoa.
– Ainakin median puolella on erittäin paljonkin kirjoitettu pandemiasta ja hyvä niin, mutta kyllä se tietysti luo vähän tällaista hysteriamielialaa. Sikäli olen Peltolan kanssa samaa mieltä, että tämä on infektiotauti ja tätä täytyy torjua niillä tehokkailla keinoilla, mutta aiheettomaan pelkoon ei pitäisi mennä, Puumalainen sanoo.
Virologi toivoo, että syksyllä päästään täsmätoimiin laajamittaisten rajoitusten sijasta
Hallitus valmistelee tällä hetkellä kolmatta koronavirusstrategiaa syksyä varten. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tarja Sironen toivoo, että laajamittaisista rajoituksista voitaisiin siirtyä täsmätoimiin.
– Toivon, että siinä strategiassa päästään täsmärajoitustoimiin ettei tarvittaisi enää isoja laajamittaisia toimia. Mietittäisiin alueellisia purkauksia ja rajoitettaisiin niitä sinne ja mietittäisiin vielä ehkä vähän enemmän, mitkä on ne tilanteet missä virus leviää, Sironen kommentoi.
Samalla Sironen kuitenkin huomioi, että mahdollisilla uusilla virusvarianteilla on iso vaikutus siihen, miten koronaan tulisi suhtautua.
Onko uusien tartuntojen määrä paras mittari koronan riskitason mittaamiselle?
THL raportoi tällä hetkellä uudet koronatartunnat päivittäin ja uusien tartuntojen määrää seurataan aktiivisesti myös mediassa. Tarja Sirosen mukaan uudet tartunnat ovat tällä hetkellä vielä paras tapa seurata pandemian tilaa, mutta rokotekattavuuden kasvaessa tilanne voi muuttua.
– Kyllä se tällä hetkellä on näin, että varmasti sitten kun rokotuskattavuus lisääntyy ja tilanne muuttuu, niin tasapainoillaan näiden kanssa, että mikä on se olennaisin mittari ja varmaan katsotaan enemmän sairaalahoitoisten määrää, Sironen sanoi.
Aiheeseen liittyvää:
Korona ei katoa, ja se pitää hyväksyä, sanovat eduskuntaryhmien johtajat – syksyn "uusi normaali" on pelisilmää ja käsienpesua, ei rajoituksia
Millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään? Tämä arvokeskustelu suomalaisten tulisi käydä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek