Huoltovarmuuskeskus alkaa valmistella selvitystä siitä, miten suomalaista rokotetuotantoa voitaisiin edistää.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta tänään. Hallituksen mukaan päätös ei vaikuta nykyiseen koronatilanteeseen, mutta sillä varaudutaan tuleviin pandemioihin.
Ministerivaliokunta päätti myös, että valtio ei osallistu merkittävästi suomalaisen koronarokotteen viimeiseen ja kalleimpaan koevaiheeseen. Rokotetta on kehitetty jo yli vuosi.
Koronarokotteen kehitystyölle rahoitusta hakenut virologian professori Kalle Saksela ei ole enää yllättynyt päätöksestä.
Saksela sanoo rahoituskeskustelujen valtion kanssa päättyneen pari kuukautta sitten.
Vielä keväällä muun muassa Sakselan omistama Rokote Laboratories -yhtiö odotti valtiolta lupausta varmistaa viimeisen koevaiheen rahoitus. Lupauksen turvin hankkeeseen olisi saatu helpommin yksityisiä sijoittajia.
Ministeri Lintilä: Tuotanto yksin Suomessa ei kannata
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Suomi on liian pieni maa taloudellisesti kannattavaan rokotetuotantoon.
Sen sijaan yhteisestä rokotetuotannon kehittämisestä on keskusteltu pohjoismaisten elinkeinoministerien kesken toissa viikolla, hän kertoo.
Ministerien keskusteluja on tarkoitus jatkaa. Esillä on ollut ajatus yhteisesti varautua rokotetuotannolla huoltovarmuuden nimissä tulevia pandemioita ajatellen.
Lintilä muistuttaa, että Business Finlandilla on kuusi miljoonaa euroa muun muassa rokotekehitystä varten, mutta tällä hetkellä valtio ei ole lähdössä rahoittamaan mitään yksittäistä hanketta.
Rahoitus todennäköisimmin Suomen rajojen ulkopuolelta
Suomalaisprofessorien koronarokotehanke on saamassa todennäköisimmin ulkomaisia sijoittajia.
– Alkaa näyttää, että tästä ei tule niin suomalainen hanke kuin olisimme toivoneet, Saksela kommentoi Ylelle tuoreeltaan hallituksen päätöksen jälkeen.
Rahoitusneuvottelut ulkomaisten sijoittajien kanssa ovat edenneet hyvin, mutta "mikään ei ole varmaa, ennen kuin kaikki on varmaa", Saksela kuvailee neuvottelutilannetta.
Jos yhtiö saa riittävästi omaa pääomaa, se hakee lisärahoitusta Business Finlandilta.
Saksela uskoo edelleen, että nenäsuihkeena annettava rokote on osa ratkaisua koronaa vastaan. Nyt suomalaisen rokotteen kehitystyötä on suunnattu enemmän koronaviruksen muunnoksiin ja tehosterokottamiseen.
Tehosterokotteen kehittäminen saattaa olla halvempaa
Tutkijat keskustelevat Euroopan lääkeviraston kanssa, miten tehosterokotteen kokeet on tehtävä. Testaaminen muuttuu, kun maailmassa täysin rokottamattomien ihmisten määrä pienenee.
Sakselan mukaan tehosterokotteen kokeileminen saattaa olla merkittävästi halvempaa kuin varsinaisen koronarokotteen testit, joihin tarvitaan kymmeniä tuhansia koehenkilöitä.
Huoltovarmuuskeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen selvityksen tavoitteena on panostaa suomalaiseen rokoteosaamiseen.
– Tervehdin hanketta ilolla ja seuraan mihin se johtaa, Saksela sanoo.
Hän muistuttaa, että pandemioissa kaikki maat tulevat helposti yllätetyksi.
– Terveyskriisien huoltovarmuutta pitää miettiä uudelleen, hän korostaa.
Toukokuun lopussa eduskuntaan annetussa lisäbudjetissa on varattu kuuden miljoonan euron lisäys terveysalan ja "rokote-ekosysteemin" tukemiseen.
Lue lisää:
Analyysi: Miksi kotimainen rokotehanke ei näytä toteutuvan, vaikka kaikki oli lupaavaa? Taustalla on monta syytä
Lisätty 22.6. klo 16.21 ministeri Mika Lintilän kommentit.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan kello 23 saakka.